23 / 68
Sámis
14/2013 23
Goalmmát ágga dán divtta válljemii lei ieš musihkka,
šuokŋa mii lea addán jeđđehusa ja inspirašuvnna.
Duodjeproseassa analyseren –
trauma, luovvalasvuohta ja duodji
Mun lean ožžon morrašis olbmá. Dat johtá mu miel
de. Eallá mu váimmus, duollet dalle iđista inge goassige
dieđe goas ja gos?
Danne mus lea dárbu ipmirdit iežan, čilget vásáhusaid
ja dovdduid. Duodji lea álohii mearkkašan munnje olu.
Dat lea leamaš áigegollun, ahkitvuođas ja lossa dilis
dego jeđđehus juo ovdal máná massima. Muhto eask
ka massima maŋŋel duoji sajádat ja mearkkašupmi lea
nanosmuvvan ja duddjon lea ožžon áibbas ođđalágan
oli.
Go mánná lei jápmán ja bohten ruoktot su haga, de
vuosttas beivviid áigge juo gurrejin visot duodjetiŋg
gaid siste viesus. Mearridin, ahte in goassige áiggo šat
duddjot, mun in nagot. Duddjon orui nu joavdelas ja
mun juo njulgestaga vašuhišgohten dan.
Vehážiid mielde, vahkuid geahčen, álgen golahit vár
rugasat áiggi iežan bargolanjas. Muhtun beaivve fuob
májin man olu issoras fiinna duodjeávdnasat mus leat
ge. Das álggii luovvalas áigodat. Álggos gorron ovt
ta gova. Dat lei várra vuosttas duodji, mas ledjen nu
váimmustan mielde. Dat lei maid niehku, ovdasaš,
man ledjen niegadan ovdal máná jápmima. Gova bak
te fuobmájin mo bastán ovdanbuktit dovdduid ja mot
ieš konkrehtalaš duddjon veahkeha morrašis ja buktá
jeđđehusa.
Mot fuobmájin dasto bargat gietkamiin? Gietkkamuo
ra lei viellja ráhkadan juo ovdal go Sálmmo riegádii.
Luvddonastin bázii, go beaivválaš eallima joraheapmi
golmma smávva mánáid eadnin válddii visot eallinfá
mu.
Mearridin gárvvistit gietkama, go ledjen lohkame duo
ji Sámi allaskuvllas. Mearrádusa maŋŋel lei Unna-
Sálmmoža áigi guođđit mu, muhto jurdda gietkamis
ii báhcán: liikká dat šattai áibbas earálágan go árbe
virolaččat min guovllu bárdnemáná gietkka livččii
lean. Ákkastalan iežan mearrádusa earálágan gietkamis
dainna, ahte ii leat dan duoji historjáge dábálaš. Dalle
gietkka oažžu leat maid oalle earenoamáš ja spiehkastit
árbevierus. Sámi dáiddár Ivar Jåks lea meroštallan iežas
luovvalas barggu dego eallima proseassan. Su mielde
dáiddaduodji eallá iežas eallima ja son olmmožin sáht
tá veahkkin lasihit ođđa iešvuođaid hápmái, mii lea juo
leahkime ( Jåks 1998). Seammasullasaš dovdu lei mus
nai: duddjomiin sáhtán buktit árbevirolaš duodjái juo
ga ođđasa, juoga heahkkahuhtti iešvuođa.
Go bargen gietkamiin, álggii millii badjánit ain
ođđasit: manne mun duddjon dan? In nuge jear
ran alddán dan, mot lean čoavdán omd. praktihkalaš
čuolmmaid nugo lean dahkan. Barggadettiinan mie
las ledje duoji vuoiŋŋalaš bealit ja dat mot praktihkalaš
čovdosat sisttisdollet ja guddet mearkkašumiid.
Mus lei dárbu ipmirdit iežan ja mot čilgen iežan vásá
husaid duddjoma bakte. Psykoanalyhtalaš dáiddadut
kan hupmá nissonolbmo luovvalasvuođas ja morraša
gieđahallamis dáidagiin. Lea dovddus ášši, ahte