29 / 68
Sámis
14/2013 29
Arábiserenpolitihkka huksii ja ásahii boasttu vuođu ala
ovttastahttima, ja dagahii áddejumi ahte buohkat Dav
vi Afrihkás leat ‘arába’ olbmot. Dát veahkaválddálaš ol
bmot davvin leat bággen amas giela ja identitehta ama
zigh álbmogii. Dáinna lágiin leat si badjelgeahččan ja
dorjon kolonialisttalaš fápmogeavaheami Davvi Afrih
kás. Dát politihkka joaŧkašuvvá otná dan beaivve:
Amazigh váhnemat geat hálidit registrerehit mánái
deaset eamiálbmot namain ovttatmanos biehttaluvvo
jit dan dahkamis. Dát politihkka lea cuiggoduvvon
olmmošvuoigatvuođa organisašuvnnain. Mánát sealgá
duvvojit jos hállet eatnigielaset skuvllas, seamma láhkai
go eará afrihká riikkain gos dušše kolonialisttalaš giella
hállo skuvllas. Vaikke imazighen olbmot garrasit oasá
laste revolušuvnnas Libyas ja Tunisias, ja ledje mielde
dagahemen "arába giđa," de tamazight ain olggoštuvvo
almmolaš giellan dáid riikkain. Marokko parlameanttas
gildojuvvui tamazight giella maŋŋá go Fatima Tabaam
rant, gi lea amazigh ja parlameantta miellahttu, jearai
gažaldaga eamiálbmot gillii jálus daguinis, doarjun dih
tii kurdalaš parlamentihkkára Leyla Zana. Ja islamisma
joaŧkašuvvá áidna oskun Marokkos.
Lea go erohus leš go fránska, eaŋgalas vai arábagiella mi
lea áidna dohkkehuvvon ja váldogiellan riikkas? Vissá
sit ii leat erohus mánáide geat bággejuvvojit hilgut mát
tuideaset giela ja eatnigielaset, mánáide geaidda muita
luvvo ahte fertejit oahppat kolonialisttalaš giela šaddan
dihtii siviliserejuvvon olmmožin.
Mo arába kolonialisttalaš vuogádat vaikkuha Tamazg
has, ja mo dat fámolaččat deaddá eamiálbmoga, de dat
jo livččii doarvái ja duođalaš ágga manin afrihkkálaččat
galggašedje hilgut arába giela eamiálbmot giellan Tama
zight ektui. Go dan dahkat, de mi oasálastet dekoloni
seremis, go dorjot afrihká gielaid ceavzima ja seammás
vuostálastet ovddeš ja dálá kolonisttalaš válddi. Deko
loniseren ii leat mihkkige metaforaid: Go dekolonise
ret iežamet vuoiŋŋalaččat ja sirdit eret arába hegemo
nia Tamazghas, de fertet joaŧkit lehket diehtevaččat ja
rahčat iežamet giela badjelegeahččama vuostá.
Amazigh aktivisttat demonsterejedje Marokko párla
menttas, go parlameantta áirras Fatima Tabaamrant, gi
lea amazigh gildojuvvui 30. b. cuoŋománus 2013, hálla
mais tamazigh giela parlamenttas.