Sámis 14

31 / 68

Sámis 14/2013 31
kon geahččaleapmái, muhto eará lágádus-sivaid geažil.
Nu goit navddán. Muittán ovtta realisttalaš mánu­
sa, mas fáhkka iđii eahpáraš-lágan figuvra hui eal­
lin muitalussii, ja bisui das moadde siiddu, muhto de
fas jávkkai. Measta dego latin-amerihkálaš čállimis
nugohčoduvvon magialaš-realismmas man oarje-máil­
bmi fuomášii 1970-logus. Dovdosemos dáid čálliid
gaskkas dáidá leat Nobel-bálkkašumi vuoiti Gabriel
Garcia Márquez. Ii duon sámi giehtačállosis lean nu
olu eará mii lei miellagiddevaš go dat gobme-lágan
ráhkkanus, muhto ii han gobmi veaje guoddit olles
románaprošeavtta. Jávkkai sihke gobmi ja mánus, mun
jáhkan, ii ge gártan fikšuvdna eanet go jurddagovvan.
Dán áigái lea šaddan dábálebbon geavahit sihke bio­
grafismma, dokumentarismma ja mátkkoštanmuita­
lusaid oassin románain, nu ahte vaikko girji gohčoduv­
vo románan, de das dattege sáhttet leat eará oasit ge,
mas lohkki sáhttá vel duohta áššiid birra ge oahppat.
Norgalaš girječálli Kjartan Fløgstad iskkai dán vuogi jo
1980:s, go bijai Fyr og flamme-nammasaš girjái vuolle­
tihttelin: Av handling, mii lea sátnestoahkan dárogillii.
Jus sáni čállá oktii, de dat mearkkaša dutkkus sámegillii,
muhto guoktin sátnin dat muitala sisdoalu birra. Dat­
tege lea Fløgstad merken girjekapihttaliid juste seam­
maláhkai go dutkosis lea dábálaš dahkat sisdoalulist­
tuin.
Vuohki seaguhit duohta fearániid oktii fuomášuv­
von muitalusain, vaikkoba gálduid vuođul – das šaddá
nugohčoduvvon fákšuvdna, man vuolgga lea fakta-
doaba, mii mearkkaša duohtavuohta. Eará vuogit leat
omd. dat maid beakkán norgalaš girječálli, Karl Ove
Knausgård dagai iežas ráidduin Min Kamp, namma­
lassii čállit ieš-biografiija románahámis. Dan dagai
dánskalaš ClausBeck Nielsen ge, ja son ii dušše čállán
ieš-biografiija, muhto divttii measta duohtaeallimis ge
čálli iežas ja románafiguvrra suddat oktii. Gávdnojit
dievva ovdamearkkat mo iešguđetge čállit leat viggan
doadjit dahje biđget romána románan – iskan dihtii
šaŋŋera rájáid ja gierdilvuođa. Dássážii lea romána bir­
gen buot hástalusaid čađa, ja dáidá ge danin bissut nu
populáran.
Jahkeduhátmolsuma áigge lei sáhka, goit Davviriik­
kain, ahte manin mii viggat earuhit áššeprosa ja dáidda­
prosa gaskkas, nugohčoduvvon dokumentára ja čáppa­
girjjálašvuođa gaskkas, go dat duohtavuođas visot lea