37 / 68
Sámis
14/2013 37
Westen-rohkki goavis sániid go son čállá nállebadjel
geahččan birra ja sin meannudeami sámiiguin Davvi-
Norggas.
Muhtun duiskalaš johttiolmmái Leopold von Buck
muitala ahte Helgelánddas lávejedje dážat dadjat go
suhtadedje gaskaneaset: "In mun ane du eambbo vea
ran go sápmelačča". Nu muitalii Leopold von Buck dan
jagi 1807.
Máŋga dárolaš dajaldagat dahje sátnevádjasat Davvi-
Norggas muitalit movt dážat hilgo mearrasámiid ja
badjelgehčče sin. Mon namatan dušše guokte dáinna:
"Først folk, sia finner" ja "Det er forskjell på folk og fin
ner".
Áiggi mielde lea dattege gaskavuohta buorránan
mieđaid mieđaid. Ii dál šat leat nu hárve ahte dážat
náitaladdet sámiiguin. Dakkár seahkaneapmi lea juo
leamaš guhká, ja máŋgga dáža sogas Davvi-Norggas
lea sámivarra. Muhto ain lea muhtun báikkiin sakka
nálleunokasvuohta. Máŋggas dáža bealis eai siđa dan
gullat ahte muhtumat sin ovdavánhemiin ledje siei
va sápmelaččat. Sii gosii moarrái mannet jos oktage
geažida dan.
"Fulkkežagat gávccenuppelogát
buolvvas"
Muhtun mearrasámi áhkku bođii muhtumin ovtta
dárrolaš bearraš lusa ja álggii bearašhallat, muitalii ah
te su dieđus ledje sii fulkkežat. Sii šadde ipmašii, ja okta
dainna manai máttarádjá lusa ja jearai: "Dieđát go don
ahte min sogas lea sámivarra?" "Mon lean gullan ah
te okta sámenieida lea boahtán min sohkii ovdalaš áig
gi", vástidii máttaráddjá. Dážat gal eai liiko dasa go sá
mit ripmet fuolkkástallat, go sii eai leat lagaš fuolkkit.
Danne hal leage sis dat dajaldat "De er attenmenninger
likesom finner".
Dat lea mu geatnegasvuohta muitalit ahte gávdno
jit gal dážat geaid nálleunokasvuohta ii váivvit, muh
to dat leat dávjá dážat geain lea stuorit kultura, stuorit
olmmošlašvuohta. Sápmelaččat leat gal juo áigá áican
dan. Sis lea dajahus: "Básdáža dušše boagusta, muhto
dážahearrá ii modjos ge, dušše guldala go sápmelaš dá
rusta".
Mearrasámit gal mieđihit dasa ahte dárrolaš lea
jierpmálaš, duŧkalas ja huŧkái máŋgga hárrái; muh
to olmmošlašvuohta lea mahká stuorit ja buoret sá
misogas. Mon lean gullan sin dadjame soames šiega
dáža birra: "Son leai hui šiega olmmái vaikko lea dáža".
( Jáhkovuonas.)
"Dážas lea čáhppes vuoivvas", lea muhtun dajahus
mearrasámiin. Dat máksá ahte dáža lea heajos olmmoš.
Go guolis lea vuoivvas čáhppat, de dat lea heittot, ii
dakkár vuoivvas atte vuoja, ii das leat gávdni.
Sátnevádjasat govččagaid (goappašagaid) bealde mui
talit muhtun muddui makkár gaskavuohta lea leamaš.
Nálleunokasvuohta
Nálleunokasvuohta lea dál uhcimus Nuorta-Sámieat
namis, Deanus ja Várggáidvuona (Várjjatvuona) bir
rasiin. Doppe leat dážat ja mearrasámit dávjá šiega
ustibat. Muhto gaskavuohta headju dađemielde go