Sámis 26

18 Sámis 26/2017 DEANULUOSSA ŠADDÁ GÁVPEGÁLVUN Nu go lea čilgejuvvon, buođđun lea eamiboares sámi árbevierru. Deaŧa­ leamos davvisámi jogat main sápmelaččain leat leamaš buođut, leat Áltá­ johka, Njávdánjohka, Báhčaveaijohka og Deatnu. Dasa lassin leat leamaš buođut Vuorjánjogas ja Leavnnjajogas. Buot luosat mat goddojedje, álgo­ álggus geavahuvvojedje iežaset atnui. 1500-logu loahpageahčen boahtá ovdan čálalaš gálduin ahte luossabivdu lei Deanuleagi sápmelaččaid vuođđoealáhus. Muhtun ruoŧŧelaš čálalaš gáldus su. 1580 daddjo ahte sápmelaččat Deanu, Ohcejoga ja Ávjovári siiddain “goddet hui ollu luosaid”. (Pedersen 1986: 5). Dáid sápmelaččaid hálddus lei ollásit luossabivdovuoigatvuohta. Sis lei maiddái vuoigatvuohta gáibidit divadiid earáin geat guolástedje Deanus. Luossabivdosajit manne árbbis áhčis bárdnái nu guhká go muhtumat bearrašis háliidedje geavahit daid. Gáldut maiddái addet dieđuid ahte luossa lea šaddan bivnnuhis gálvun, mii geasuhii gávpealbmáid geat bohte guhkkin máddin. Dat dagahii maiddái riidduid gaskal Ruoŧa ja Dánmárko-Norgga gonagasaid. Kalmar­ soađi 1611–12 maŋŋá čielggai ahte riddosiiddat galge gullat Dánmárko- Norgii. Deanu hárrái čielggai ahte 2-3 vuolimus miilla šadde dánskalaš oktostivrejumi háldui. Dat mielddisbuvttii ahte máŋga gávpelihtu Norg­ gas, Dánmárkkus ja Vuolleeatnamiin besse lihttoláigohit Deanu vuolimus oasi luossabivddu. Lihttoláigoheamit mearkkašedje dan ahte láigoheadd­ jit ožžo vuoigatvuođa oastit luosa guovllu sámi guolásteaddjiin. (Pedersen 1991: 58f ). Luossagávppašeami oktavuođas buđđojedje stuorát ja eanet buođut vuolle Deanus duhtadit luossaoastiid. Buođut muhtun muddui “ođas­ mahttojuvvojedje”. Guolásteaddjit fidnejedje stuorát čuolddaid ja firpmiid gođđon ruoiváin. Muhto buođu váldohápmi gal bisuhuvvui.