Sámis 26

Sámis 26/2017 43 na maid eamiálbmogat miehtá máilmmi leat vásihan? Stuorraservodat lasiha ávkkástallandeaddaga valljoda- gaid ja eatnamiid ala, ja gáibádusaidisguin dat áitá kul­ tuvrraid ja eallinvugiid mat leat áŋkorastojuvvon eana­ dahkii. Leigo sámi juoiggus váralaš danne go dat čanai sámiid eanadahkii? Dáruiduhttin vikkai cuvket kultuvrra mii mihá muddui lihkostuvai. Áššit jorgaluvvogohte miellačájá­ husaiguin mat bohciidedje go eiseválddit áigo buođđut olles Álttáeanu, dulvdeapmi mii livččii issorasat čuoh­ can sámi kultuvrii ja luossamáddodahkii. Lussii livččii šaddan surgadis roassun gorgŋet gođabáikkiide ja vuodjat buođu duohkái. Áhppás, dávggasis guolit livčče njuiken njuolga betoŋŋaseainni njeaiga. Čájálmasasteamet giddet fuopmášumi luonddu gaska­ vuhtii lundui, guliid iežaset geahččanguovllus, ja maid­ dái luossakultuvrraid oktasašvuhtii maid gávdná mieh- tá poláraguovllu. Dát maid lea dutkamii vuođđuduvvan, dasgo girji mii lea min vuolggasadji, čállojuvvui dutkka- dettiin luossakultuvrraid luhtte USA:s. Dan maid gávdnat lea elliid ja olbmuid gaskasaš gudnevuollegašvuohta, bassi luondu, rituálat mat veah­ kehit ovttaiduhttit olbmuid daguid eanadahkii. Maid­ dái olbmuide geat leat eallán ja birgen luosain, lea luon- du leamaš oahpisteaddji. Ja diehtu ja máhttu maid dat lea addán, lea sirdojuvvon buolvvas bulvii muitalusain, gielain, bivdosiin ja rituálain. Historihkar Aage Solbakk lea gávdnan boares ar- kiivvain čállosiid rituálas bassi bálvvusgeađggis Deanus. Son lea fas váldán atnui árbevieru oaffaruššat oaivvi ja čollosiid go bivdobaji vuosttas luosa goddá dáid sánii- guin: Vuoiddan du, vuoiddan du, attežat dal munnje luosa dahje it. Sihke čájálmas Luossamáidnasat ja girji Being Sal- mon, Being Human (Leahkit luossa, leahkit olmmoš) lea oassi min barggus gođđit fierpmádaga “Circumpo- lar Salmon Forum” (CSF). Nu go namma muitala, de lea dát šaddamin sirkumpolára forumin huksen dihtii šalddiid sierra regiovnnaid ja árbevirolaš luossakultuvr- raid gaskii. Sihke árbevirolaš diehtu, dáiddalaš ja eará kultuvrralaš ovdanbuktinvuogit, dieđa ja dovddiidusat dekolonialiserema ja luondduviđá dillái máhcaheami hárrái galget lotnolastojuvvot. CSF galgá oainnálmaht- tit iešguđege regiovnna ja aktoriid guđet guimmiide. Lei dal hástalus hutkat ja juogadit politihkalaš strate- giijaid, doahttalit ealli kultuvraárbbi luosa deaivideamis, seailluhit ja duođaštit báikkálaš dieđu ja máhtu, heive- hit dálkkádatrievdamiidda, oahppu dahje bargu buo- rebut dohkkehit árbevirolaš máilmmeoainnuid ja kos- mologiijaid, de áigu CSF nannet iešguđege regiovnna iešguđege hástalusain. Dát bargu lea álggahuvvon ja lea dál geahččalanmuttus, mas mii mielas váldit vuostá jea- raldagaid. Maid mii dáinna áigut? Dál lea áigi muitit dološ lohpá­ dusaid. Lea áigi guldalit. Min áiggis lea diehtu luonddu gierdogeavvagis, ovttasbargu ja gudnevuollegašvuohta álfárot heakkadárbbašlaš go galgá ceavzit, nugo álelas- sii lea leamaš. Lasi dieđut: www.circumpolarsalmonforum.org www.chelseagreen.com/being-salmon-being-human www.youtube.com/watch?v=6pWQe00W6Wk Oktavuohta info@circumpolarsalmonforum.org