Sámis 26

Sámis 26/2017 51 juvvot mearrideaddji mearkkašupmi go árvvoštallá luossamáddodaga dili (s. 20). Mun in dovdda ovttage gii lea ákkastallan ahte vásáhus­ máhttu okto galgá leat mearrideaddji. Muhto olusat leat dadjan ja čállán ahte norgalaš ja riikkaidgaskasaš láhka galgá čuvvojuvvot dainna lágiin ahte luosa máddodat­ árvvoštallamat vuođđuduvvojit sihke árbevirolaš ja bio­ dieđalaš dihtui. Dat oainnat ii dáhpáhuva otne. Máilmmi ovddimus čeahppi Deanučázádaga luossa- máddodagaid dáfus, dr. Eero Niemilä, cealká čielgasit ahte lea áddetmeahttun jos ii veaje ávkin atnit máŋga čuohte jagi boares báikkálaš máhtu (Aviisa Finnmarken 14.2.17). Sihke suoma-norgga vákšunjoavkkus ja dan guovtti riikka fágadepartemeanttain lea čuoččuhus ahte badjel­ meare bivdu, ja dušše dat, lea sivva čázádaga čuočču­ huvvon heajos luossamáddodahkii. Prop. 54 S:s daddjo earet eará ahte predašuvdna (dat ahte eará eallit borret omd. luosa) dahje eará sivat eai leat deaŧalaččat. Badjelmeare bivddu sisdoallu ferte maid árvvoštal­ lojuvvot dasa ahte fierbmebivdu Deanučázádagas unniduvvui masá 70 proseanttain 1980-logu álggu rájes 2015 rádjái (Solbakk 2015). 1979:s jo unniduv­ vui fierbmebivdoáigi njealje jándoris golmma jándo­ rii vahkkui. Mearraluossabivdu Finnmárkkus unniduvvui 63 proseanttain 1974 ja 2014 gaskkas. Oktan garra geah­ pidemiiguin bivdoáiggis, lea bivdodeaddu dál várra 15–20 proseantta das mii lei dán áigodaga álggus. Go departemeanta šiitá ahte predašuvdna dás maidege mearkkaša, de čatnasa dat vákšunjoavkku ákkastallamii ahte čuođi jagi dutkamuš ii leat čájehan ahte boraeallit mat lunddolaččat gávdnojit guovllus leat bahás váikku- han lussii. Dutkit maiddái celket ahte go luossamáddo- dagat unnot, de šaddá eanet sáhka boraelliid birra, ja ol- bmot álget dovdduid vuođul sivahallat – emotional ac- cusations – ahte boraeallit borret buot luosa – predators are increasing in number and as a result eating all the sal- mon (Working group 2012: 31). Dát mielddisbuktá ahte vákšunjoavku oaivvilda ah- te guovllu olbmuid ákkastallamat ahte boraeallit sáht- tet mearkkašit maidege luossamáddodahkii, leat dušše vuođđuduvvon dovdduide, ja daid ii leat dárbu dađe dárkileabbo guorahallat. Dutkanvieruid vuođul lea oalle imaštahtti ahte dieđut predašuvnna hárrái eai mearkkaš maidege. Dát bealli ii leat dutkojuvvon dán čázádagas, ja munnje lea amas makkár čuođi jagi dutkamuššii dás čujuhuvvo. Vákšun­ joavku lea namalassii oalát hilgon ahte boraeallit váik- kuhit luossamáddodahkii, ja danin dat ii leat adnon dutkanfáddán. Ágga lea leamaš ahte boraeallit ja luos- sa álo leat eallán ovttas čázádagas, ja ahte luossa ii leat gillán dainna. Iešalddes dat sáhtášii leat áddehahtti dieđalaš ágga, jos álo livččii lean lunddolaš dássedeaddu boraelliid ja luossamáddodaga gaskkas, muhto dakkár eaktu gal lea njulgestaga eahpehistorjjálaš áddejupmi. Dan golmma-njealje čuohtejagis mas gávdnojit čálalaš gáldut dán hárrái – ja navdimis olu dan ovdal ge – leat leagi ás-