Sámis 27-28

52 Sámis 27–28/2018 Performatiivva t eavsttat Go Hardenbergga eksperimeanta oaččui nu stuorra fuomášumi, de lei erenoamážit dan vuogi mielde, mo válddii alcces ovttagielat olbmo rolla, visot unohas­ vuođaiguin mat dasa gullet. Son lei dego muhtun et­ nográfa gieddebarggus, seammás go lei performánsa­ dáiddár, guđa mánu guhkkosaš performánssas. Performánssas lea nana vuođđu ođđaáigásaš kallaalit­ dáidagis, nu mo multidáiddár Jessie Kleemann (r. 1959). Guovddážis Kleemann doaimmas máŋggaid ja­ giid leamaš su one woman-performánssat, gos geavaha olu neaktinvugiid, maid oktii oahpai Tuukkaq teahte­ ris. Čájeheamedettiin váldá osiid kalaallitkulturárbbis, ja viežžá maid inspirašuvnna feminististtalaš perfor­ mánsedáiddáriin, nu mo Carolee Schneemann (r. 1939), Marina Abramovíc (r. 1946), Yoko Ono (r. 1933) ja Kirs- ten Justesen (r. 1946). Kleemann lea dán láhkai ásahan iežas erenoamáš giela. Oktageardánis rekvisihtain ka­ mik nuppi juolggis ja allajoccat stevvel nuppi juolggis ja báberkássa láhttis, son ásaha lávddi, mas lea muhtun­ lágan vuostálasvuohta ja riidu. Guovddážis lea dáiddá­ ra rumaš, mii dávjá loahpahuvvo áibbas álásin. Das lea garra váikkuhus – ja dovddat intimiderejuvvon, danin go dáiddár álo lihkostuvvá bidjat rollaid áibbas nup­ pe gežiid. Nu ahte geahččin dovddat ahte don leat rol­ las dego vákšojuvvon, eanet go gii vákšot. Juohke per­ formánssas leat dávjá maid olu divttat, mas dáiddár sániiguin lea duddjon áššiid ja fáttáid, maid čájeha rupmašiinnis. ”Performatiivva teakstan gohčoda Klee­ mann dáid divttaid, maid ii guhkes áigge dassá lea álgán čájehit ja laktán daid ođđa videobargguide, sihke iežas buktagiidda ja ovttasbarggus eará dáiddáriiguin. Jearahallamiin čuoččuha Kleemann ahte son oaid­ ná poesia ja performánssa dego okta ja seammá katego­ riijan. Guktuin lea sáhka das mo fáhtet áššiid mat vigget loktanit vuollediđolašvuođas, buot maid rumaš ja siel­ lu muitá, muhto mii duvdiluvvo ere čába beaivválaš diđolašvuođas. Danin leat dávjá monsterat mat ihtet, dego ábi eadni, mii Kleemanna čájáhusain guhkin eret lea dat litna ja šiega addi, nu mo moderna áiggis lea dul­ kojuvvon. Muhto baicce vilda ja váralaš luonddufápmu, nu mo son lei dološ muitalusain. Nubbi figura mii lea leamaš Kleemannas álggu rájes, lea qivittoq, dánskka gil­ lii dávjá jorgaluvvon meahccevánddardeaddji. Qivittoq lei olmmoš gii suhtuin ja heahpadiin guđii olbmuidis eallin dihtii okto váriin. Leahkit olmmoš lei dološ servo­ dagas seammá go eallit sosiálalaš oktavuođas earáiguin. Ii oktage birge okto árktalaš birrasis. Qivittoq heittii da­ nin leahkimis olmmožin, muhto beasai baicce oasálas­ tit vuoiŋŋalaš fámuin, mii lea viiddis eatnamiin. Ledje seammá fámut maid angakkoq’a, noaidi ozai. Muhto go qivittoq’a lei suhttan, su oktonasvuođas šattai vášši buot olbmuid vuostá, mii lei destruktiivvalaš. Olmmoš balai qivittoq’as, muhto balai eanemusat ieš šaddamis dakkárin, ahte ruohtastat qivittoq’an. Muitalusat doi­ bme váruhan dihtii olbmuid gártamin dan dillái. Klee­ manna performánssain máhccá qivittoq’a ruovttoluotta ja konfrontere olbmuid heahpadiin, mii loahpa loahpas lea sin iežaset heahpatvuohta. Go guldala Kleemanna divttaid, de gullá persovnnalaš muitalusa behtohallamis ja illásteamis. Dat boahtá čielgasit ovdan máŋgga divttas mat leat čállon áigo­ dagas 2001–03, maid Kleemann ovdanbuktá Ivalo Franka čába filmmas Killerbird (2015). Namma vuol­ gá oasis muhtin daid divttain: Don gii leat goddiloddi