Sámis 29

Sámis 29/2019 17 ra dáruiduhttin skuvllain ii leat buktán beare bures- sivdnádusa, muhto maiddái garrudusa. Erenoamážit oaidnit mii dan badjesámiin, man uhccán skuvllat leat ovddidan sin. Sin dilli man- ná maŋás, dainnago eatnigillii álgobáliid vuos eai šatta oahpahuvvot. Maiddái sin boazodoallu gillá dan vuolde. Mun in dáhto eambbo sárdnut dan birra. Mun do- aivvun boazodoallobearráigeahčči Nissen muitala midjiide su oaiviliiddis dan hárrái. Muhto dat mii mis erenoamáš lea jearaldaga vuol- de, lea dat: Man láhkai mii sámit sáhtášeimmet oktasaččat ovddidit min sogamet gáibádusaid? Man láhkai mii oččošeimmet min vuoigatvuođai­ deamet ruoktot? Ja movt dat galggašii lágiduvvot ahte kristtalašvuođa oahppu fievrriduvvo eatnigillii skuvllaide? Mii galggašeimmet otne sáddet gáibádusa dan Gonagaslaš dárolaš ráđđehussii dan hárrái ahte eatnigiella religion-diimmuin fievrriduvvošii ja bisuhuvvošii skuvllain Sámeeatnamis dassážiigo mánná geargá (olggosčállojuvvo) skuvllas. Ja ahte sámegiella galgá leat 3 vuosttamuš jagiin máná skuvlavázzimis oahpahusgiellan. Gaskkohaga lea mus vuosttažettiin hállu gullat maid ráđiid min us- tit (Nissen) gii dás min gaskkas čohkká, addá. Okta diŋga lea goit vissis: mii ieža eat sáhte olus maidi- ge ovddidit, go mii leat nuvt fámoheamit ja geafit. Muhto almma stáhta áiggošii čájehit das mieđa­ mánasvuođa min vuostái. Nils Pavelsen (prentejuvvon Nuorttanastes guovvamánus 1920) Čoahkkimis leat vissásit digaštallan riikkaorganisa­ šuvnna vuođđudeami birra mii galggai dáhpáhuvvat seamma geasi. Čoahkkima loahpas Deanu sápmelač­ čat (“Lapper i Tana herred”) válljejedje guokte áirasa Sámi riikkasearvvi vuođđudeapmái mii galggai dáhpá- huvvat Tromssas suoidemánus. Soai leigga Pávvel-Pie- ra – Per Pavelsen ja Bieht-Ánde – Anders Biti.