Sámis 29

28 Sámis 29/2019 Juohke olmmoščearddas leamaš iežas osku. Ja juohke olmmoščearda muitala alddes leamen váfis ovdavánhe- miid, guđet árjjálaš ja huŧkás daguideasetguin leat ávk- kuhan sogaset váinnu ja ráfi áiggi. Siimáinnašuvvojit sih- ke čadnon ja njuolgasátnásaš muitalusaid siste. Čadnon muitalus (vearsa) lea boarráseabbo go njuolgasátnásaš muitalus (prosa). Go earis dáhpáhus muitaluvvo buolv- vas bulvii, sogas sohkii, mannagoahtá áibbas ovtta láh- kái, sánis sátnái; čagarduvvá ja garrá iežas hápmásažžan, mannagoahtá mihttolávkkiid mielde, šaddá vearsan, lávllan. Muitalusat leat eatnat lágážat. Muhto dainna buohkain, sihke lávlagiin, cukcasiin ja máidnasiin, olm­ moš oahppá dovdat, mo mii olmmoščearddaid lea jurd­ dašan dološ áiggiin, makkár dovddut ja miellalágit dain- na olbmuin leamaš. Buohkat dihtet, ahte Sámiin leat máidnasat. Ja dat máidnasat leat jorgaluvvon amas gielaide ja leat dol- von min nama birra máilmmi. Juohkehaš oaidná, ahte Sámit leat seammá jierbmái go eará olmmoščearddat; dasgo sin máidnasat sáhttet gudnin báldiibiddjot eará olmmošnáliid máidnasiiguin. Muhto de boahtá gažaldat. Leago Sámiin lávlagat , mat máinnašit ovdavánhemiid stuorra daguid? Leago sis oppanassiige lávlagat? Oahpas manadettiin mun gullen, ahte Sámiin eai leat čadnon muitalusat. Dasa mun dalle in diehtán vástidit eará go dan, ahte dakkár javzzat, mat almmu- hit dáláš Sámiid dovdduid ja miellalágiid, dakkárat gal leat, ja dainna leat velá nuohtatge (luođit, vuolit). Muh- to eambbo mun in diehtán. Dál mun vástidivččen eará láhkái. Nugo min fulk­ kiin Suopmilaččain lea Kalevala luođit, nu leamaš maid­ dái Sámiin čáppa, hearvás lávlagat stuorra vánhemiid birra. Muhto dat lávlagat leat vajálduvvan. Álgo báhpat sárdnidedje, ahte buot Sámi diehtu lea bahákasa dieh- tu; dan dihtii dat galggai nohkat. Ja Sápmelaš riebut va- jáldahtte measta buot sin alcceseaset-gulli vuoiŋŋalaš árbbiset. Moadde boares lávlaga leat almmátge báhcán áim- muide. Scheffer girjjis, mii olggosaddui dan jagi 1673, ja mii muitala Sámiid birra, leat guokte uhca dovdui-man- ni luođáža. Ja leat maiddái earátge, ovdamearkka dih- tii Ohcejoga báhpa Jaakko Fellmann, bajásčállán soa­ mes dohkálaš luođi. Muhto dat gii lea áimmuide buk- tán buoremus ja boarráseamos lávlagiid, dat lea Sorse- le báhppa Anders Fjellner. Son lei ieš čielga Sápmelaš. Dan dihtii mii galgat su dovdat. Anders Fjellner riegádii rabas almmi vuolde muh- tun buolaš čakčaija 1795 Ruoŧa muohtaduoddaris Vot- ta ja Sala váriid gaskkas Herjedalas Ruoŧariikkas, lahka dáža rájá, ja son bassojuvvui galbma gáldus. Su vánhe- mat ledje johtaleaddji badjeolbmot. Muhto go áhčči já- mii juo 1804, de muhtun fuolki vuolggahii dan elešis gánddaža Østersundii ohppii. Dasto manai son stu­ denta-oahpu čađa Hernøsanda gávpogis, ja bođii 1818 Uppsala alla-oahpahussii (akademiijai). Oahpas orodet­ Sámiid luođit – Anders Fjellner Sáppáid Issá – Isak Saba (Sagai Muittaleg je, 1.6. 1905)