Sámis 29
8 Sámis 29/2019 Davvisámiid vuosttas riikka čoahkkin 1919 Deanus – 100 jagi ávvudeapmi Davvi mearrasápmelaččat ledje gillágoahtán garra dáruiduhttinpolitihka. Mearrarittu skuvl lain illá gullui šat sámegiella. Dat lei gildojuv von. Dan eai sáhttán šat mearrasámiid njun nošat dohkkehit. Sii ledje gullan ahte Troandin- čoahkkin 1917:s lei menestuvvan bures. Lullisámi nisu Elsa Laula Renberg (1877–1931) lei njunnošis lágideamen vuosttas sámi riikkačoahkkima, mii dollui Metodista-girkus Troandimis guovvamánu 6–-9. beivviid 1917:s. Lágideaddjin lei Brurskankens Sa miske Kvindeforening , man ovdaolmmoš lei Elsa Laula Renberg. Čoahkkima rabadettiin Elsa Laula Renberg deattuhii sápmelaččaid oktasaš beroštumiid riikkarájáid badjel ja dajai ee.: Aage Solbakk Mis sámiin ii leat leamaš oktasašbargu, eat ge mii leat oahppan bargat searválagaid čeardan. Otne mii vuost tas geardde Ruoŧa ja Norgga beale sámit geahččalit ovt tas bargat. Boazodoalu láhkaášši lei deaŧaleamus áššin čoahk kimis. Dáhpáhus bekkii viidábut ja dagahii stuor- ra beroštumi Norgga áviissaid gaskkas, vaikko lei máilmmesoahti. Ledje čoahkkanan sullii 150 sápmelačča, eanaš lullisámi boazodoallit. Ruoŧa bealde ledje boahtán sullii 20 boazodoalli, muhto davimus Sámis Finnmárkkus dušše guovttis: Kárášjoga boazosápmelaš Álet-Lemet – Klemet Mat- hisen Somby (1868–1942) ja Unjárgga gieldda ruhta- doalli Johan Roska (1876–1956). Soai ovddasteigga Finnmárkku boazosápmelaččaid.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDI2ODk=