Sámis 33

Sámis 33/2021 35 bákkolaš gielaid skuvllas, muhto lei áibbas earálágan dilli Rromani Ćhib-gielain. Dat lei stuorra hástalus, muh- to mun ledjen dalle hui movttiiduvvon oahppat. Diŋgojin vuos girjjiid ja oahpahallen okto ruovttus. De vázzen kurssa romani oahpaheaddjiin. Oassálasttit ledje romat, geat ledje eará riikkain eret ja hálle eará suopmaniid. Oahpaheaddji háliidii, ahte sii oahpaše standardisereju- vvon Rromani Chib, nu ahte sáhtáše bargat dulkan jnv. Mun ledjen dávjá Romanias ja šadden ustibin máŋgga romalaččaiguin. Kai, Karl ja Sven dáhke gielaid sin astoáiggedoaibman. Sven duođaid šattai maŋggagielalažžan. 4 KARLAS EAI LEAN makkárge oktavuođat Sápmái dahje davviriikkaide muđuige, dalle go oahpásmuvai vuosttaš háve urálalaš gielaide 12 jagi áigi; muhto dát ii hehtten su beroštuvvamis daidda. Son lei gal hárjánan gullat juohkelágan amas sániid ja jietnadagaid Kalifornias iežas ruovttugávpogis, gos hállojuvvojedje máŋga giela; muhto dát orro nu earáláganat, seammás sihke ártegat ja geasuheaddjit juoga láhkai. Nu son ohcagođii de oahppomateriálaid neahtas, muhto eŋgelasgillii illá gávdnui mihkkige; ja nuba son oahppagođii dan sadjái suomagiela, mii lea dasto šad­ dan ávkkálažžan sámegiela oahppamis. Son vuojui maŋŋelis eará áššiide ja nu healbbai su beroštupmi sámegielaide, muhto mannan giđa neahttakursa šattai buorre liiban dan ođasmahttit. Dál davvisámegiela lassin son studere maid nuortalaš­ giela gáiddusoahppin Sámi oahpahusguovddážis Aná- ris. “Ulbmilin lea ovdánahttit sámegielaid, earenoamážit daid unnibuid, oahppomateriálaid eŋgelasgillii vai eará- ge berošteaddjit, geat eai máhte davviriikkalaš gielaid - dasgo in iešge dalle máhttán - sáhtáše oahppagoahtit daid vehkiin sámástit. Doalahian dihte áitatvuloš gielaid eallin lea mu mielas dehálaš, amaset oahppit arvvuhu- vvvat materiálaid ja dieđuid vátnivuođa dihte.” 5 SVEN LEA DUISKKAS eret, ja orru Heidelberga guovllus. Su giellamátki álggii jo nuorran. Riegádii duiskalaš áhččái ja kroatialaš ead­ nái. Soai bajásgesiiga su guovtte gillii, mii leamaš sutnje stuorra veahkkin maŋŋeleappos. Olles skuvlla ja allaskuvlla áiggi son oahpai muhtun gielaid dábá­ laš luohkáoahpahusa bokte (eŋgelasgiella, latiinna­ giella, ránskkagiella, espánnjagiella), eará gielaid gis liigeoahppogurssaid bokte (portugálagiella, katalána­ giella, japanagiella), ja eará gielaid gis iešlohkama čađa (itáliagiella, hollánddagiella). Maŋŋeleappos maiddái su dilihis eallimis dihtor soft- ware konsuleantan son ii goassege heaitán beroštea­ mes gielain. Barggu geažil olgoriikkain son oaččui ge liibba oahppat eanet aht' eanet gielaid. “Mun duođaid ráhkistan gielaid. Earenoamážit unnitlohkogielaid” , mui- tala Sven su mielamiel áiggeáji birra. Dat lei ovtta dain bargomátkkiin olgoriikas guokte­ nuppelot jagi áigi ahte son oahpásmuvai sápmelaččai­ de ja sámegillii. Barggadettiin guokte jagi prošeavttas Stockholmas ja Sundsvallas son lei ráhkistuvai davvi­ guovlluide ja buokčalii ruoŧagillii, kultuvrii ja lun- dui. Dan áiggi son ii diehtán olus maidige Sámi birra.