Sámis 33

36 Sámis 33/2021 ”Guovdelas geasi jagi 2008 mun girden Stockholmas Gi- ronii gaskaijabeaivváža oaidnit ja vásihit. Muhto in oaid- nán dan go lei balvái. Mun gávdnen baicca Sámi álbmo- ga ja sámegiela. Ja Sámi luonddu ja duovdagiid buhtes čáppisvuođa.” Eará báikkiid gaskkas Girona guovllus son maid finai Nutti Sámi siiddas Čohkkirasas ja osttii Sofia Jannok skearru mátkemuitun. Ruovttus Sven gul- dalii Sofia geasuheaddji ja váikkuheaddji luđiid, ja dat veahkehii su muitit su vuosttaš galledeami Sámis. Logi jagi dan maŋŋil, jagi 2018, Sven guovttos brasilia­ laš eamidiinnis (ja duohta, soai hállaba portugálagillii goabbat guimmiineaskka) mátkkošteigga Davvenjár­ gii viessovovnnain. Dan mátkkis dieđusge vujiiga Finn- márkku čáđa. Soai návddašeigga guokte olles beaivvi Guovdageainnus ja Kárášjogas, finaiga Sámedikkis ja Sámi Parkas, ja oahpaiga ollu Sámi álbmoga birra. Muhto sámegiella bisui amas sutnje: “Mun lean leamaš Sámis guktii luomus, ja juohke geardde smihtten ahte in goassege oahpaše sámástit, dainnago sámegiella orui nu ártet ja váttis munnje veardiduvvon eará gielai- guin maid mun lean dássážii oahppan.” Muhto okta su polyglot-skihpáriin, gii lea ruoššagielat ukrainalaš ja studere arábagiella Oslos, ja gii maid njuovžilit hupmá davvisámegiela, sáddii sutnje bovdehusa kursii. “Ja de mun oidnen vejolašvuođa boahtit diehtit, leago sáme­ giella duođaid nu váttis vai soaitá rievtti mielde álki. Dál dieđán ahte sámegiella ii leat menddo váttis, iige leat studeremii heivehuvvon, muhto dat lea hui čáppa giel- la. Sávan ahte fargga máhtášin eksklusiiva olmmoš­ joavkkuiguin dán fiinna gillii gulahallat.” OAHPPU JA BARGU Wenke ja Elisabeth oahpásmuvaiga sámegielain sud- no bargguid bokte. 6 WENKE Mun lean bajásšaddan Lulli-Norggas. Áddjá barggai vuotnabivdin ja bivddii earret eará luosa. Lei ahkit mu bearrašii go nuoskkideapmi industri- jabáikkiin bissehii guollebivddu vuonas. Okta ruvkefitnodat háliidii hukset ruvkke Guovdageain- nu suohkanis, Biedjuvákki-guovllus, boazoguohtunoro- hagas. Fitnodaga jurdda lei ahte ruvki livččii veahkkin dan guvlui. Studeantan mun bargen guovllupolitihkain, ja čállen dan dihtii dan birra. Mu dutkamuš guoskkahii ruvkedoaimmaid sámi guovlluin. Guovdageainnu suoh- kan ja boazudoallu lei veahkkin munnje dutkamis. Dan maŋŋá ožžon barggu Guovlludepartemeanttas, sámi aššiid ja guovllupolitihka-ossodagas. Oahppu ja barggu bokte mun lean dávjá fitnan Sámis. Doppe lean oahpásmuvvan sápmelaččaiguin ja oahp- pan sin kultuvrra birra, ja maiddái oaidnán ja vásihan man dehálaš árbediehtu sámi kultuvrras lea. Sámegiel- la lea stuorra oassi sámi kultuvrras ja beaivválaš ealli- mis. In leat dađibahábut oahppan sámegiela vuos, ja dan sivas movttáskin go Sámi oahppolihttu álggahii álgooahpahusprošeavtta, nu ahte mun maid sáhtan ál- git sámástit.