Sámis 33

Sámis 33/2021 37 7 ELISABETH ORUI NORGGAS vihtta jagi. Maŋ­ ŋil lea fárren ruoktot Šveicii ja bargan dáro­ gieloahpaheaddjin Zürich universitehtas. Lea maid oahpahan sápmelaš kultuvrra birra ja bovden gussiid Sámis logaldallamiidda. Su studeanttat leat ollu beroštan dais áššiin. Leat ovdanbuktán sámegiela, mediaid, dálkkádaga, girjjálašvuođa, árbevieruid ja feara maid eará. Ovttas leat jorgalan muitalusa “Čiežain čáziin” (Harald Gaski ja Lars Nordström) dárogielas duiskkagillii. “Studeanttat ja mun leat geasuhuvvon sámegiel šukŋii, ja mii leat oahppan muhtun cealkagiid suohtas dihte.” Jagis 2019, Elisabeth ja su kollega Caroline Ballebye Sø- rensen, dánskkagielaoahpaheaddji, organiseriiga kon- feránssa “Crowning Scandinavia. Indigenous cultures in Greenland and Sápmi”. “Letne movttiidan temás ja mun- no studeanttaid áŋgirvuođas. Sámi gussiid logaldallamat ledje hui beroštahtti. Dát ledje Harald Gaski, Louise Fon- tain, Iŋgor Ántte Áilu Gaup, Johannes Riquet ja earát. Harald Gaski lea jeavddalaččat logaldallan universiteh- tas. Vuosttaš gearddi lei ovttas Ándde Somby:in 2008. Dat galledeapmi bissu ain muittus. Ovdanbuktin Cabaret Voltaire teáhteris lei hui fámolaš. Harald Gaski logai divt- taid ja Ánde Somby juoiggai. Jagis 2015 oasálasten juoigankursii Šveiccas man Bi- ret Alette Mienna doalai, ja 2017 maŋŋil lean organise- ren juoigankurssaid ja -konsearttaiid ovttas Hans-Peter Lerjen:in (www.joik.ch ). Dál Elisabeth astá oahppat sámegiela. “Mun sávan máhttit lohkat sámegiela, ja veaháš sámástit ge; sáme- giella lea nu čáppa giella. Go muittašan maŋosguvlui, de muittán dohká man áhčči buvttii munnje Suomas. Das ledje sámi gárvvut. Ja dálvegápmagiid maid ožžon áigá. 1979 oidnen demonstrašuvnna Stuorradikki olggobealde. Mu ustibat eai duođas diehtán man ášši ledje vuostálastimin ja eai ge máhttán čilget munnje. Vásihan velá dál ge ahte mu ustibat Norggas eai dieđe olus maidige sápmelaš temáid birra. Danne sávan veahkehit gaskkustit dieđuid Sámi birra Norggas ja olgoriikkain, ovdamearkka dihte dan bokte ahte jorgalit girjjiid nugo “Fra Stjernene til livet / Máttaráhkkás weite Reise” (čálli: Sissel Horndal) dahje or- ganiseret eanat juoigankurssaiid. OĐĐA GIELA FÁVRUVUOHTA Ođđalágan ritma, musihkalašvuohta, giellaoahpalaš struktuvra: ođđa gielas leat máŋgga čáppa beali. Álg­ gos, go sánit eai mearkkaš vuos maidege, muhtin jiet­ nadagat darvánit millii dakkaviđe. Elisabeth muitá, go gulai sáni “earenoamáš” vuosttaš háve, dat orui nu earenoamáš ahte šattai dalán favorihttan. Dakkár sánit go “juoŋastit” leat erenoamážat dárki- lis mearkkašumiid dihte, go eará gielat fas gáibidit máŋga sáni čilget eará gillii seammá mearkkašumi: “to fish with a net under the ice”. Okta min joavkkus fuomášii luođi, man namma lea Gusto, oahpes sátni románalaš gielas: “con mucho gusto”.