Sámis 33

Sámis 33/2021 7 Goruda suverenitehta sáhttá doaibmat maiddái vuoh­ kin gažadit sosiála geavadiid ja kultuvrralaš njuolgga­ dusaid, main geahččalit stivret erenoamážit nissoniid gorudiid. Miehtama norbma ii lea goit čuolmmakeahtes, iige dan berre idealiseret dahje atnit čoavddan buot servo­ daga buncaraggáide. Vaikko miehtan lea hui mávssolaš ja dehálaš norbma, sihke persovnnalaš ja kollektiiva miehtan lea máŋggabealat ja geavadis hástaleaddji olla­ šuhttit. Dat boahtá ovdan bures servodaga iešguđet surggiin dáhpáhuvvi ságastallamiin miehtama sisdoa­ lus ja luonddus ja das, gii addá miehtama ja man dásis, dahje makkár miehtama ja mo miehtan addojuvvo. 5 Lea dehálaš maiddái suokkardit mo miehtan váldá vuhtii representašuvnna gažaldagaid (numo gean dahje geaid miehtan ovddasta). Dalle go lea sáhka kollektiiva mieh­ tamis servodaga dahje servoša siste, berre atnit mielas ja geavahit eamiálbmogiid iežaset mearrádusaid dahkama vugiid, vieruid ja hástalusaid dalle go lea sáhka kollektii­ va miehtamis servodaga dahje servoša siste. Miehtama norpma uhkidit maiddái hierárkkalaš sohka­ bealleortnegat; nissonat eai leat álo mielde kollektiiva miehtamis ságastaladettiin dahje mearridettiin. Sidjii­ de juogo eai fállo vejolašvuođat oassálastit dahje sin oassálastin aktiivvalaččat caggojuvvo. Ná dáhpáhuvvá beroškeahttá das, ahte miehtamis leat čielgasit earálá­ gan váikkuhusat almmái- ja nissonolbmuide eandalitge dalle go sin eanan- ja resurssaid geavahanvierut leat ieš­ guđetláganat. Sohkabeliid gaskasaš vuoiggalašvuohta (gč. mu goalmmat čállosa Sámis nr. 32/uovlamánnu 2020) gáibida, ahte nissonolbmuin lea seammalágan ja seammadásat vejolašvuohta oassálastit ja searvat sá­ gastallamiidda ja mearrádusaide oktasaš miehtamis. Sihke eamiálbmogiid eatnamiiguin ja gorudiiguin ávk­ kástallan ja kollektiiva ja persovnnalaš miehtan lakta­ seaba oktii. Raporta Violence on the Land, Violence on our Bodies (Veahkaváldi eatnamis, veahkaváldi min gorudiin) čilge ja čalmmustahttá dan, mo patriarkála kolonialisma ja globála kapitalisma mearkkaša veahka­ válddi sihke eamiálbmogiid eatnamiidda ja eamiol­ bmuid gorudiidda. Raporta čuoččuha, ahte eamiál­ bmogat berrejit oaidnigoahtit dáid oktavuođaid ja gái­ bidit ahte friddja, dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtan dahje FPIC galgá sisttisdoallat áddejumi ovttatolbmo gorudatlaš iešmearrideamis ja aktiivvalaččat ovddidit ja doarjut dan. Vaikko FPIC lea ON eamiálbmogiid rivttiid julggaštusa okta deháleamos rivttiin, dat liik­ ká hárve boahtá ovdan go lea sáhka eamiálbmogiidda guoski gorutlaš guoskatmeahttunvuođa dahje integ­ ritehta rihkkumušain. Raportii jearahallon eamiolbmot davjá bukte ovdan gažaldaga: Mo min albmát sáhttet dáistalit min álbmogiid rievttis addit dahje biehtta­ lit miehtama iežamet eatnamiidda, go sis váilu oalát áddejupmi min álbmogiid rievttis addit dahje biehttalit miehtama iežamet gorudiid badjel? Raporta evttoha, ahte eamiálbmogiid eatnamiidda ja resurssaide guoski miehtama nannen gáibida gorut­ laš miehtama nanosmahttima: “Lasihandihtii diđolaš­ vuođa friddja, dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama birra mii galgat seamma áigge hukset vugiid mat dor­ jot miehtama olbmuid gorudiid ektui. Jos lea sáhka das mo industriija vahágahttá eamiálbmogiid eatnamiid,