Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi
Saemien faagalidteratuvran tjaelijijih jarkoestæjjajsiebre
Sáme fágagirjásj tjállij- ja jårggåliddijijsiebre
  Miellahttun?
  Kontunummirat Norgga- ja Suoma beali miellahtuide gosa sáhttá máksit miellahttoruđa
SFS 10 jagi - 1992: giellabargit vuođđudit searvvi

John T. Solbakk

Mii dárbbašat iežamet fágalaš searvvi man bokte mii sáhttit ovddidit ja nannet sámi giela! Ja lea han maiddái ávki ja hávski deaivvadit nuppiiguin geat rahčet seamma váttisvuođaiguin ja hástalusaiguin, ja nu leat oktasaš beroštumit.» Sullii nie ledje sin juradgat geat 10 jagi dassái mearridedje vuođđudit ođđa čállii-dsearvvi. SFS:a vuolggaheaddjit ledje giellabargit.

Golggotmánu 10. b. 1992 čoahkkanit moadde boarkás olbmo Fana-gieddái Ingrid Nordal dállui. Eai sii dárbbašan ge galle olbmo dasa ahte searvvi oažžut johtui. Sii ledje Brita Kåven, Ingrid Nordal, Harald Kåven ja Amund Nergård. Eai han sii eará go mearridedje gaskaboddosaš njuolggadusaid, ja válljejedje 3 olbmo stivrra - mii galggai ráhkkanit vuosttas jahkečoahkkimii. Brita válddii badjelasas ovdaolbmo doaimma. Stivralahttun šattaiga Ingrid Nordal ja Veikko Holmberg. Sadjásaččat: Amun D Nergård, Berit Johnskareng ja Harald Gaski.

Vuosttas jahkečoahkkin 1993

Suoidnemánu 10. b. 1993 lei vuosttas dábálaš jahkečoahkkin. Searvái leat 7:as máksán miellahttoruđa vuosttas jagi. Ovdal jahkečoahkkima ledje vuolggaheaddjit gulaskuddan fágačálliid ja jorgaleaddjiid beroštumi searvái. Eai dáidán nu gallis diehtán ođđa searvvi birra. Dieđusge lei dasa beroštupmi, ja vuosttas jahkečoahkkimii Fanasgieddái čoahkkanedje sihke fágagirjjálaš čállit ja jorgaleaddjit. Giellabargiid rahčamus lei dalle olla-šuvvan, go fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi doaibmagođii. Stivrii šadde John T. Solbakk, ovdaolmmožin, ja Brita Kåven ja Britt Rajala stivralahttun. Sadjásaččat stivrii: Berit Johnskareng ja Harald Gaski. Juovlamánus seamma jagi lei fas jahkečoahhkin, mii de dohkkehii searvvi ođđa njuolggadusaid. 1994 ásahii searvi Sámi Fágagirjjálaš foandda, man sisboađut leat seamma jagi rájis leamaš Norgga Kultur-departemeantta girjerájusbuhtadus, ja Norgga Kopinor ja Sámikopiija soahpamuša kopibuhtadus. 1995 ledje searvvis 25 miellahtu, ja 2002 juo 53 miellahtu. Ruoŧa bealdi ii leat SFS:s vel oktage miellahttu.

SFS golbma vuolggaheaddji. Eat leat dađe eambbo dárkkistan etniid, áhčiid ja čalbmeetniid. Dát golmmas goit ledje álggaheaddjin, ja leat ain searvvi miellahtut. Go sii unnánaš vel «oamásmuvvet», de dáidet dohkket gutnimiellahttun.