Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi
Saemien faagalidteratuvran tjaelijijih jarkoestæjjajsiebre
Sáme fágagirjásj tjállij- ja jårggåliddijijsiebre
  Miellahttun?
  Kontunummirat Norgga- ja Suoma beali miellahtuide gosa sáhttá máksit miellahttoruđa
TjSV-måjhtoeh

Lena Kappfjell

Tjaelieh Saemide Voestegh! - jallh aaj - Tjoevere Saemie-voetem Vuesiehtidh! Nimhtie jis vååjnoe åarjelsaemien ortografijine, mohte jalhts jeatjhlaakan tjaalasovveme seammalaakan hov govloe.

Gaepien Gåsta/Gustav Kappfjell, Maajejaevresne 1913-esne reaka-sovvi. Jih aehtjaahkebe utni sutnjien jiehtedh; datne lih joejkeminie goh veartenasse bøøtih, jih aahtjedh vueline jis bøøtih. Gaebpien Gåsta lij noerebaeliej bovtsiluvnie barkeminie, mohte geervgebiejji daajtije/-tjiehpiesmaahtoe - joejkeme jih tjaaleme lij sutnjien vihke-lommes.

Gaebpien Gåsta 1987-esne tjiehtesegærjam Gaaltije berti. Nils-Aslak Valkeapää dihte skreejredehti altese gærja edtji bertesovvedh. Abpe veasomisnie lij Maajejaevresne veasoeminie. Ovlahkoe sutnjien, mubpie veartenedåaromen teevetjefaamoeh satnem geereli jih irhkeli dan tjamhki ihke dan mænngan skæjlehkine barkoejielemasse. Maaje-jaevrien jillieraedtesne, Loektesne vyøsi, altese eejhtegi gåetesne jih ij naan geajnoe vuj el-njuvvie dahkoe. Saemieh idtjin dejpeli åadtjh luhpiem laantem åestedh geajnoebealesne gænnah.

1970-låhkosne, Gåsta lij beagkoes tjaelijeseeminaresne meatan Sirbmesne, jih desnie eadtjalgovvi tjiehtesem tjaeledh Sirbman Deatnoe-gaedtie. Noerhtesaemien lidteratuvresne Paulus Utsien vaajeside tjielke mohtedimmine Gaebpien Gåstese, ihke dovne tjaaleldhguvvieh jih dijrh seammaleejns uvtedieh. Jih gåabpatjahkh åejvies almah mah Tjaebpies Saemien Vuekiem vuesiehtigan.

-----------------------------------------------------------------------

ČSV-muittut

Eai dáidde nu máŋggas diehtit ahte máttasápmelaš Gustav Kappfjell (1913-99) maiddá lei mielde beakkán ČSV-semináras Sirpmas gaskkamutto 1970-jagiid. Son nu movttedii deaivvadit eará sámi čálliiguin ahte čálistii divtta iežas Sirpmá-muittuid vuođul. Dađebahábut ii beassan son stoahkat Č-sániin seammaláhkai go Anders Guttormsen dagai davvisámegillii su eatnat ČSV-divttaiguin, go máttasámegielas han čállo Č-jietna earáláhkai. Dikta almmuhuvvo dál vuosttas geardde davvisámegillii. Kappfjell lei Majajávrris eret ja barggai bohccuiguin nuorran, muhto duiskilaččat cápme su nu garrasit nuppi máilbmesoađi áigge ahte son lápmašuvai. Sii navde su gullat vuostálasvekii, muhto duođaid son deaivvai dušše leat boastu sajis boastu áigái, ja gárttai gillát dan dihtii.

Áillohaš áŋgirušai fidnet Gustava divvtaid girjin, ja nu lihkos-tuvai ge 1987s go Gaaltije ilmmai. Máttasápmelaččaid gaskkas lea ere-noamᚠdovddus su dikta "Gaavalohke" masa ieš lei ráhkadan šuoŋa, ja mii máŋgii lea Sámeradios ge gullon. Muhtun Gustava divttat muittuhit sakka Paulus Utsi poesiija, sihke govvageavaheami ja tematihka dáfus.

HG

Sirman Deatnoe-gaedtie Sirpmá Deatnogáddi

Sirman raeffies Deatnoe gaedtie
Saemien eatnemem tjaktjen tjøønghki
Seaposne syjhtedh gaavnedin
Tjuvrien dielmie-baaroeh idtjin jaksh
Deatnoe-gaedtiem sturrelidh
Ipmien Deatnoen njuvvie nøøri
Tjeakoes ajmoen syjhteden mietie
Viehkiem saemide tjilkestidh

Sirpmá ráfálaš Deatnogáddi
čohkkii Sámieatnama čakčat
soabalaš vuoiŋŋain gávnnadit
Čuđiidveaga bárut eai joksan
Deatnogátti muosáhuhttit
Deanu hirpmus njavvi vejii
čiegus áimmuid dáhtuid mielde
veahkkin sámiide čielggadit