Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi
Saemien faagalidteratuvran tjaelijijih jarkoestæjjajsiebre
Sáme fágagirjásj tjállij- ja jårggåliddijijsiebre
  Miellahttun?
  Kontunummirat Norgga- ja Suoma beali miellahtuide gosa sáhttá máksit miellahttoruđa
Prosa

Harald Gaski

Oslo universitehta girjjálašvuođaprofessor, Arne Mellberg, álggahii hui miellagiddevaš šaŋger-debáhta go muhtun áviisa-kronihkas evttohii ahte galggašeimmet heaitit earuheames čáppa- ja fágagirjjálašvuođa, dan dihtii go dat guovttis leaba lahka-nišgoahtán goabbat guoibmáseaska nu sakka ahte gaskko-hagaid lea váttis earuhit.

Oanehaččat daddjon son baicce evttoha gohčodit goappašagaid prosan. Mellberg viežžá ovdamearkkaid maŋimuš áiggiid norgalaš girjjálašvuođas, ee mátkečállosiin mat seaguhit fikšuvdnaosiid iežaset dokumentáralaš čilgehusaide. Romána-čállit leat bealisteaset guhká jo geavahan dokumentára osiid iežaset diktemis, de áššis lea hui olu duohtavuohta duohkin, vaikko vel evttohus ii veaje leat ovddiduvvon čuohte prosentta duođas.

Ságastallamii leat searvan oalle olusat, ja das leamaš sáhka juste girjjálašvuođa vuđolemos meroštallamis. Eahpitkeahttá lea duohta ahte nugohčoduvvon formalisma ja autonoma lohkanvuogit bukte girjjálašvuhtii ođđa árvvu ja mearkkašumi áiggisteaset, juste dalle go servodagas orui dehálaš luvvet dáidaga visot olggobeale čatnasiin. Dat ságastallan maiddá leamaš sámi dáidaga hárrái, ahte man muddui galgá dáidda speadjalastit servodaga ja leat čatnasan dasa? Vai galgá go dáidda leat áibbas friija. Mis dattege ii leamaš áktánas šaŋger-debáhtta gal Sámis, vaikko áinnas livččii sáhttit, go olu min klassihkalaš teavsttain leat juste dakkárat ahte daid ii leat buorre meroštallat gullat dušše ovtta suorgái.

Ii Eurohpas ge leat girjjálašvuođa šaŋger-buhtisvuohta nu boaris, easkka romantihka áigodaga rájes leamaš dehálaš čilget čállosiid gullevašvuođa deike dahje dohko, muhto juste maŋimuš jagiid lea ságastallan rahpasan ja dutkit leat eahpidišgoahtán ahte lea go vejolaš girjjálašvuođa nie ráddjet. Muittašan buriin mielain go mun logemat jagi dassá muhtun semináras Tromssas dusten eahpidit ahte man riekta leš gal viggat sámi girjjálašvuođa hiŋgalastit oarjemáilmmi doahpagiid mielde. Dulkon goit maŋimuš áiggiid ságastallama dan guvlui ahte pragmáhtalaš girjjálašvuođa oaidnu dál lea vuoitigoahtán formalalašvuođa badjel, Danmárkkus vel nu sakka ahte okta sin dov-dosemos girjjálašvuođa professorain iežas luohpansártnis almmuhii iežas sirdit girjjálašvuođa dutkamis kulturanalysii ja kulturantropo-logiijai.

Olggobealde boahtán šaŋger-definišuvnnat eai álo heive sámegiel-čállosiid erenoamášvuhtii, eai ge govčča daid iešvuođa. Dan duođaštii omd. aiddo lágiduvvon Johan Turi-seminára Ubmi univer-sitehtas, maid logaldallamiid vuođul hui čielgasit bođii ovdan ahte Muitalus sámiid birra-girjji ii leat vejolaš čugget dušše ovtta hiŋgalii, ja de gáddit ahte ášši lea čilgejuvvon. Dat girji, nugo moanat sámi čállosat, lea sihke fága- ja čáppagirjjálašvuohta, dat lea sihke esseija ja eallinhistorjjá, ja dat lea dološ áiggiid birra muitalus. Muhto seammás dat lea maiddá hui ođđaáigásaš kommentára iešdovddu ja gulle-vašvuođa birra – dat lea njulgestaga muitalus dan mearkkašumis mii dan sánis álo leamaš sámegielas; namalassii duohtavuohta. Juste dego indiána girječálli Joy Harjo, gii galledii diimmá Riddu Riđu festivála, ge dadjá: Poehta lea duohtavuođa muitaleaddji!

Sámis galggašedje vejolašvuođat gávdnat iežamet namahusaid min fágalaš lahkananvugiide dan sadjái go álo heivehit iežamet olggobealdi boahtán jurddamálliide, muhto dat gáibida fágalaš duostilvuođa ja miela iskkadit ođđa vugiid. Dasa mii eat leamaš nu čeahpit velá. ***