Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi
Saemien faagalidteratuvran tjaelijijih jarkoestæjjajsiebre
Sáme fágagirjásj tjállij- ja jårggåliddijijsiebre
  Miellahttun?
  Kontunummirat Norgga- ja Suoma beali miellahtuide gosa sáhttá máksit miellahttoruđa
S

(Dohkkehuvvon 10.10.92, rievdaduvvon 12.12.93)

§ 1 Namma, ulbmil ja doaimmat

1.1 Searvi lea fágalaš girječálliide ja jorgeleaddjiidde fágasearvin. Searvvi namma lea Sámi fágagrijjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi.

1.2 Searvi galgá*
bealuštit miellahtuidis bargodili ekonomálaččat ja fágalaččat, ja dasto maiddái kultuvralaččat ja sosiálalaččat.
-fuolahit ja gozihit buori fágalaš čállima, jorgaleami ja dulkoma.
-ovddidit sámegiela atnima almmolaš ja eará oktavuođain.
-bisuhit ovttamielalašvuođa miellahtuid gaskkas.
-šiehtadallat lágádusaiguin, eiseválddiiguin ja eará geavaheaddjiiguin fágagirjjiid olggosaddima ja geavaheami eavttuid, buhtadusaid eavttuid jna.

1.3 Searvvi doibmii gullá maiddái šiehtadallat miellahtuidis ovddas ja dahkat soahpamušaid almmolaš ja priváhta ásahusaiguin mat gusket kopierema dohkkeheapmái ja eavtuide, dahje miellahtuid dujiid eará geavahemiide, omd. radios ja televišuvnnas. Šiehtadallan vuoigatvuo

đa ja vuoigatvuođa dahkat soahpamušaid sáhttá searvi addit vuoigatvuođaoamsteaddjiid ovttastuvvon ásahussii, man doaimmat leat seammaláganat.

§ 2 Miellahtuvuohta

2.1 Miellahttun dohkkehuvvojit sii geat leat čállán fágagirjji(id)/oahppogirjji(id) dahje jorgalan girjjiid/fágateavsttaid/artihkkaliid sámegillii unnimusat 50 siiddu. Son gii ohcá miellahttun searvái galgá duođaštit searvái ahte deavdá namahuvvon gáibádusa.

2.2 Stivra dohkkeha miellahttun njuolggadusaid mielde. Jahkečoahkkin nammada fágajoavkku/guoddalanlávdegotti mii meannuda váidalusaid.

2.3 Jahkečoahkkin mearrida jahkásaš miellahtumávssu. Miellahttu gii maŋemuš guokte jagi ii leat máksán miellahturuđa, sihkkojuvvo miellahtulisttas. Dat ii beasa miellahttun ovdal lea máksán miellahttovealggi.

§ 3 Stivrejupmi ja hálddašeapmi

3.1 3 stivralahtu ja 3 sadjásaa (nr. ráiddus) jođihit searvvi njuolggadusaid mielde. Stivra organisere searvvi kántuvrra ja ráhkada bargonjuolggadusa bálkáhuvvon bargiide. Kánturjođiheaddjis, dahje das geasa stivra addá fápmudusa, lea vuoigatvuohta searvvi goluid máksit. Stivra fuolaha ahte stáhtaautoriserejuvvon dárkkisteaddji dárkkista searvvi rehketdoaluid.

3.2 Stivra gohččojuvvo áššelisttuin čoahkkimii. Stivra sáhttá dahkat ollislaš mearrádusaid go unnimusat guokte lahtu leat čoahkkanan, nubbi dan guoktás jođiheaddji dahje sadjásaš jođiheaddji.

3.3 Searvvi buhtadusruđat mannet “Fágagirjjálaš fondii”. Foandda hálddaša stivra mas leat 3 miellahtu persovnnalaš sadjásaaiguin, geai jahkečoahkkin vállje. Jahkečoahkkin mearrida njuolggadusaid “Fágagirjjálaš fondii”.

3.4 Jahkečoahkkin vállje válgalávdegotti mas leat 3 lahtu. Jahkečoahkkin mearrida njuolggadusaid lávdegoddái.

3.5 Stivra sáhttá dárbbu mielde nammadit gaskaáigásaš ja bistevaš lávdegottiid, nu mo sáttatolbmo ja su sadjásaa Sámkopia jahkečoahkkimii.

3.6 Jahkečoahkkin sáhttá mearridit buhtadusa luohttámušolbmuid doaimma ovddas.

§ 4 Jahkečoahkkin

4.1 Jahkečoahkkin lea searvvi alimus mearrideaddji.

4.2 Jahkečoahkkin galgá dollojuvvot juohke jagi dan báikkis ja áigái maid stivra mearrida. Muhto goit ovdal njukamánu loahpa. Jahkečoahkkin gieđahallá dáid áššiid: - stivrra jahkedieđáhusa, - dárkkistuvvon rehketdoalu ja bušeahttaevttohusa, - foanddastivrra jahkedieđáhusa, rehketdoalu ja bušeahttaevttohusa, - doaibmaplána, - miellahttomávssu, - válljejumiid, § 2.2, 3.1, 3.3 ja 3.4 luohttámušolbmuid. Áššit mat galget jahkečoahkkimis gieđahallojuvvot, galget leat stivrii boahtán 2 - guokte - vahku ovdal jahkeoahkkima.

4.3 Jahkečoahkkin gohččojuvvo 4 - njeallje - vahku ovdal rahpanbeaivvi. Gohččuma fárus galgá leat stivrra áššelistoárvalus, ja válgalávdegotti evttohusat.

4.4 Juohke lahtus lea jienastanvuoigatvuohta jahkečoahkkimis. Miellahtut geat eai sáhte boahtit, sáhttet fápmudusa eará miellahtuide addit. Oasseváldi miellahtus ii sáhte leat eambbo go 1 - okta - fápmudus.

4.5 Juohke luohttámušolmmoš stivrii ja foanddastivrii válljejuvvo 2 jahkái. Ii oktage luohttámušolmmoš sáhte njuolgut leat doaimmas eambbo go 6 jagi. Sadjásašdoaibman ii rehkenasto dása.

4.6 Jahkečoahkkin vállje ođđa luohttámušolbmuid jos válljejuvvon olbmot guđđet doaimma dahje šaddet eará luohttámušdoibmii. Ođđaválljejuvvon olbmot doibmet doaibmaáigodaga lohppii.

4.7 Sierrajahkečoahkkin gohččojuvvo jos stivra dan gávnnaha dárbbašlažžan, dahje 3 vahku sisa jos unnimusat 1/3 oassi mielahtuin dan gáibidit. Čoahkkin gohččojuvvo 14 beaivvi ovdal čoahkkinbeaivvi. Mearrádusat jahkečoahkkima birra gustojit dása nu guhkás go dat heivejit.

§ 5 Jienastanvuoigatvuohta ja luohttámušdoaibman

5.1 Jienastanvuoigatvuohta lea sis, ja válljejuvvot luohttámušdoaimmaide sáhttet dušše sii, geat eai leat velggolaččat miellahturuđa.

§ 6 Njuolggadusaid rievdadeapmi

6.1 Jahkečoahkkin mearrida njuolggadusaid rievdadeami. Gáibiduvvo 2/3 oassi eanetlohku jahkečoahkkimis rievdadit njuolggadusaid.

§ 7 Searvvi heaittiheapmi

7.1 Searvvi heaittiheami mearrida jahkečoahkkin. Gáibiduvvo 2/3 oassi eanetlohku guovtti maŋŋálas jahkečoahkkimis heaittihit searvvi. Jos searvi heaittihuvvo, mearrida jahkečoahkkin mo searvvi ruhta ja opmodat dalle geavahuvvo.