Sámis 31

Sámis 31/2020 7 Earát fas leat fuolas das, mo eamiálbmotrivttiid leat juohke sajis máilmmis viggamin ”kulturaliseret” – nap­ po deattuhit kultuvrralaš identitehta ja erohusaid dan sadjái go eamiálbmogiid politihkalaš ja lágalaš stáhtusa sierra álbmogin. Dákkár ”kulturaliseren” geanohuht­ tá eamiálbmotrivttiid vehádatriektin. Sámiid rivttiid ja iešmearrideami hábmen kultuvrralaš autonomiija ala lea okta ovdamearka kulturaliseremis ja eamiálbmotrivttiid geahpedeames vehádatriektin. Nubbi guovddáš sivva manne sámi iešmearrideapmi ii leat ollašuvvan dahje ovdanan lea dat, ahte das váilot oktasaš višuvnnat. 2. Sámi iešmearrideamis váilu čielga sisdoallu ja višuvdna. Sámit leat guhká hállan iešmearrideamis, eandalitge politihkalaš dásis. Mu dutkamuša mielde geasge ii liik­ ká oro leamen albma govva das, maid sámi iešmearri­ deapmi rievtti mielde máksá. Dán dihtii iešmearridea­ mi lea maiddái váttis ovddidišgoahtit. Dábáleamos vás­ tádus jearaldahkii ”mii lea stuorámus hehttehus ieš­ mearrideami ollašuhttimis?” lei ahte mis (sihke ovttat­ olbmuin ja oktasaččat) váilu čielga govva ja áddejupmi das, mii lea sámi iešmearrideapmi. Muhtin dutkamuššii oassálastán olbmot dadje, ah­ te Sámis buohkat hállet iešmearrideamis muhto ii gii­ ge dieđe mas lea sáhka. Earát fas oaivvildedje nuppe­ láhkai; ahte sámeservodagas ii giige hála iešmearridea­ mis. Eatnašat ledje goit ovttaoaivilis das, ahte sámi ieš­ mearrideapmi lea ráddjejuvvon dihto abstrakta dajahu­ saide. Iešmearrideapmi lea fáddá, mii gullo politihka­ laš sáhkavuoruin ja cealkámusain, muhto giige ii die­ đe dahje máhte albmaláhkai dadjat, maid sámi iešmear­ rideapmi mearkkašivččii báikkálaš dásis sámeservoda­ gas, ”dábálaš” olbmuid eallimis dahje mo dan ollašuht­ timii sáhtášii searvat. Okta oassálasti čuoččuhii: ”Jos don jearat olbmuin ieš­ mearrideamis dat smihttet: na, dat lea sámediggi, dat láve doppe Genevas fitnat ja dat hállet muhtimin dien ja dat lea vissa ON systemas muhto dat ii guoskka mid­ jiide.” Son váillahii eambbo konkrehta divaštallama ieš­ mearrideami sisdoalus. Dan sadjái go geahččalit čilget dan olbmuide, politihkkárat galggašedje vuos ieža ád­ det maid iešmearrideapmi mearkkašivččii: ”Go mun maid in dieđe maid sámediggi oaivvilda dan birra eará go dan ahte lea hui dakkár teorehtalaš, leago ”peoples” dahje ”people”, dat lea dien dásis.” Sámi iešmearrideami čielga sisdoalu ja višuvnna váilu­ mii leat golbma váldosiva: • Sámi politihkalaš ásahusat eai leat lihkostuvvan hábmet oktasaš ja oktilaš iešmearridanpolitihka • Sámedikkiid rolla sámeservodagas lea eahpečielggas • Iešmearrideami sisdoallu rievdá dan mielde, guđe arenas lea sáhka das. Guoralan dáid váldosivaid dárkileappot vulobealde. • Sámi politihkalaš ásahusat eai leat lihkostuvvan hábmet oktasaš ja oktilaš iešmearridanpolitihka Dán oaivvildedje sihke sámi politihkkárat ja eará sámit. Guokte sámi journalistta (nubbi Norgga, nubbi Suoma bealde) fuomašahttiiga, mo politihkalaš njunnošat eai leat lihkostuvvan álggahit almmolaš ságastallama dah