Sámis 31

8 Sámis 31/2020 je gaskkustit iežaset oainnuid ja višuvnnaid sámeservo­ dagas: ”Mii hállat iešmearrideami birra muhto olbmot geat galget leat mielde dan proseassas eai oppa dieđege mas lea sáhka. ... Sámedikki presideanta oažžu hál­ lat nu olu iešmearrideami birra, muhto jos dat ii na­ got iežas hálddahussii, iežas bargiide muitalit dan, dat vuoruhit nu mo vuoruhit. [Dán dilis] lea nu ah­ te individa, olmmoš gii doppe čohkká ja dahká mear­ rádusaid iežas perspektiivvas, das ii leat ovddabealde dat ahte mo hukset sámi servodaga, das ii leat gál­ lui steampalaston ahte don leat huksemin sámi ser­ vodaga.” “Sámediggi viggá bargat politihkalaččat ráđđe­ husain, eiseváldiid guvlui, muhto das váilu sisk­ káldas bargu sámiid gaskkas. ... Jos sámediggi nagodivččii oažžut buot sápmelaččaid mielde ieš­ mearridanbargui, das livččii eanet deaddu, iige dat gaikkodivčče iešguđet guvlui.” Golbma ovddeš sámediggeáirasa oaivvildedje, ahte dan sadjái ahte sii sámedikkis ságastalašivčče sámi iešmear­ rideamis, ollu áigi gollá dárbbašmeahttun riidduide. Ruoŧa sámedikki ovddeš jođiheaddji mielas sámedigge­ áirasat eai leat ieža váldán ovddasvástádusa politihkalaš ovdaneames ja meroštallan dan, maid sámediggi galgá mearkkašit sámiide: ”Mii eat leat gávdnan iežamet bálgá, mas lea čuvvon ahte mis leat ollu siskkáldas riiddut formalitehtaid birra. Mii riidalit iežamet hálddahusbargiiguin. Nu ollu energiija skievttiduvvo konflivttaide.” Seammaláhkái oaivvildii ovddeš njunuš Norgga sáme­ diggeáirras: ” mii eat sáhte sivahit geange eará go iežamet dan dihte go iešmearridandigaštallan ii ovdan. ... Mii hehtte min ii leat stáhta, dat lea mii ieža. ... Mii eat sáh­ te sivahallat stáhta das go mis eai leat čielga višuvnnat. Dat lea min iežamet ovddasvástádus .” Earáid mielas fas losses byrokratiija ja cealkámusaid čállin njiellá olbmuid áiggi ja návccaid hábmet oktasaš višuvnnaid. • Sámedikkiid rolla sámeservodagas lea eahpe­ čielggas Sámedikkiid leat oalle guhká árvvoštallan das, ahte dan sadjái go dat ovddidivčče sámeservodaga dárbbuid, sá­ medikkit duhtadit stáhta ja eará olggobeal gáibádu­ said. Cealkámusaid čállin ja jahkásaš ruđaid juollu­ deapmi iešguđet kultuvrra ja giela prošeavttaide orru máŋgasiidda reaktiivvalaš doaibmavuohki, mas váilu guhkitáigge plánen. Sin mielas sentraliserejuvvon byro­ kráhtalaš ásahusain váilu oktavuohta báikkálaš dássái ja olbmuid árgabeaieallimii, mii fas dahká váttisin oassá­ lastit iešmearrideami ovddideapmái. Eará čielggadea­ mit leat maid buktán ovdan, ahte sámedikkiin váilu oin­ nolašvuohta ja legitimitehta sámeservodagas ja ahte jie­ nastanproseanta lea njiedjan. Okta oahpaheaddji muitalii: ”mun lean máŋgii vázzán sámedikkis ja smiehtan maid dat ovddidit, go dat ii oid­ no vaikkomun galggašin eambbo diehtit, gii čuovun hui ollu fárus. Mu mielas hui olu áššit leat dušše bábirdásis.” Nubbi oassálasti (oahpaheaddji ja badjeolmmoš) hálai seammaláhkai: ”Dan mun in dieđe, dat konkrehtalaš bohtosat ahte maid dat leat, man ollu dat cealkámušat váikkuhit, go sámediggi issoras ollu addá cealkámusaid, muhto báhcágo dat dasa dasto, mun vehá balan.”