Sámis
22/2016
29
Riikkapolitihkas maid dovdui ruvaš. Sámedoaibmagod-
di bággehalai 1923 gaskkalduhttit barggus. Doaibma-
goddi goit gárvvistii guokte smiehttamuša, man doaim
mahii "nannejuvvon bargolávdegoddi". Dán bargo
lávdegottis ii lean oktage sámi áirras. Iige sámi áirasiin
goassege jerrojuvvon maid sii oaivvildedje doaibmagot-
ti evttohusaid birra, eaige evttohusat sáddejuvvon čea
ruide gulaskuddamii, nu mo lei áigumuš. Nuba sámi
váikkuhus sámedoaibmagoddái gáržžiduvvui sakkarat.
Loahpaheapmi
Áigodat 1916–1923 lei árjat sámelihkadussii Ruoŧa
bealde. Sámepolitihka bastilis jienat 1910-gaskkamut-
tu rájes movttiidahtte ođđa aktivismma ja politihkalaš
mobiliserema bárrui. Vuosttas sámi riikkačoahkkin
Troandimis šattai ovdagovvan ja oaivadussan dasa, mo
sámit álbmogin ja mo sámiid oainnut galge oainnál-
mahttojuvvot. Riikkačoahkkima čađaheapmi Staares
1918 doaimmai dannemáŋgga dáfus govastahkan sáme
lihkadussii ja dan bargui, mii čájehii ahte dominere-
jeaddji govva sámiin lei vearrut. Garra mobiliserenbárru
mii gearai jagiin ovdal ja maŋŋil riikkačoahkkima, ja mii
oalgguhii servviid vuođđudit ja sámi aviissa almmuhit,
deaividii oktanaga riikkapolitihkalaš ságastallama oso-
hahkii earáhuvvan vuoiŋŋain. Doarjja man sámit ožžo
Riikkabeivviin dáin jagiin lei mihtilmas ja mávssolaš,
muhto vahágis dat ii bistán guhká. 1920-logus juo las-
ke sihke ekonomalaš ja politihkalaš váttisvuođat ja dah-
ke ahte sámesearvvit heaittihuvvojedje ja sámi aviisa il-
lá suittii almmustuvvat stáhtadoarjagahaga. Dili hedjo
neapmi dagahii ahte Sámiid guovddášlihttu (Lappar-
nas Centralförbund) nogai 1923 ovdal go lei oppa
beassange doibmii. Vaikko ledjege váttisvuođat, de lea
goit deaŧalaš nannet ahte sámelihkadus lei gievrrat ái-
godaga loahpas go dan álggus. Sámesearvvit ledje las-
sánan, sámi aviisa almmustuvai ja máŋga gievrras sá-
mi jođiheaddji ledje loaiddastan ovdan. Dát čájehii
mávssolažžan vuosttas ja nuppi máilmmesoađi gaskasaš
maŋit oasis goas sámelihkadus fas gievrrui.
Jorgalan ja heivehan davvisámegillii: Magne Ove Varsi