Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi
Saemien faagalidteratuvran tjaelijijih jarkoestæjjajsiebre
Sáme fágagirjásj tjállij- ja jårggåliddijijsiebre
  Miellahttun?
  Kontunummirat Norgga- ja Suoma beali miellahtuide gosa sáhttá máksit miellahttoruđa
Ovdaolbmo dearvuođat SFSa jahkečoahkkimii 2006

Dublin-gávpogis

Munnje leamaš miellagiddevaš ja hástaleaddji hommá jođihit SFS njeallja jagi. Dán áigodagas lea searvi iskan fuomášahttit sámi álbmogii, ja erenoamážit sámi eiseválddiide, man mávssolaš ja dárbbašlaš sámi fágagirjjálašvuohta lea servodahkii, sihke otne ja historjjálaččat. Sámi čálakultuvra haga mis eai livčče gávdnon duođaštusat dološ njálmmálaš dáiddavuođas dego Sirma, Fjellnera ja Fellman teavsttat, mat leamaš ja leat ain, hui dehálaš gáldut sámi oainnuid ja áddejumiid duođašteaddjin. Dát leat olu dehálebbo ovddešáiggiid dokumenttat go maid historihkkárat leat dán rádjái fuomášan. Historihkkáriid gaskkas eai leat várra earát go Aage Solbakk dán rádjai ádden makkár gáldu mis lea myhtain, epihkalaš juigosiin ja árbevirolaš kultuvrras dasa ahte buorebut oahpásmuvvat dološ sámi servodaga oainnuiguin ja guottuiguin. Dan dihtii lea áigi láddan gudnejahttigoahtit sin geat jearahalle ja čálle dan mii sidjiide muitaluvvui. Dat guoská máŋgasiidda earáide ge go dušše namahuvvon golmma báhppii, nugo Min njálmmálaš árbevierru-girjji doaimmaheaddjit ge leat máinnasčoakkáldagaset bokte viggan duođaštit man dehálaš diehtogáldut muitaleaddjit leat leamaš.

Vaikko vel mii čevllohallat ge dainna ahte mii eallit njálmmálaš kultuvrras, de diehtit bures ahte njálmmálašvuođa dovdomearka lea ahte dat eallá iežas áiggi, dan botta go das lea árvu ja mearkkašupmi, muhto go dat ii šat dárbbašuvvo beaivválaš birgejumis, jáhkus ja oskkus, de dat vajálduvvá ja jávká. Almmá min dološ báhpaid, dutkiid ja čohkkejeaddjiid bargguid haga min árbevirolaš kultuvrra livččii lean olu geafit go maid lea. Vaikko vel áiggit leat rievdan, ja muittut duođaštuvvojit eatnat eará kanálaid bokte otne, de dattege SFS lea vuođđuduvvon Čállás Sámegiela geavaheaddjiid Várás: ČSV otnábeai mearkkašumis.

Dan oktavuođas berret muitit ja gudnejahttit olbmo gii eahpitkeahttá livččii leat min searvvis gudnemiellahttun dál, nammalassii Nuorttanaste ovddeš doaimmaheaddji ja áŋgiris čálli, Anders Guttormsen. Su lassin diekkár klassihkár-ráidui gulašedje earát ge; dego omd. ”med samehilsen” Hans Hansen, Guoradagas eret. Eará gudnejahttojuvvon miellahtut livččii leamaš: Lars Hætta, Anders Bær, Johan Turi, Anders Larsen ja Isak Saba. Muhto go searvi ásahuvvui maŋŋá go sii buohkat ledje jo jápmán, de ii leat vejolaš sin dál válljet gudnimiellahttun.

Muhto mis lea okta olmmoš eallimin, gii gullá searvvi logi vuosttas miellahtuid gaskii, ja gii juohke jagi mávssii miellahttuvuođa gitta dassá go buohccái. Dál lea min searvvis guokte vejolašvuođa: Jogo sihkkut su miellahttulisttus dahje addit sutnje gudnimiellahttuvuođa reasta eallinahkái. SFS stivra evttoha jahkečoahkkimii válljet maŋit čovdosa. Jahkečoahkkin lea dat orgána mas dákkár áššiin lea loahpalaš mearridanváldi. Dan dihtii soabai stivrra čoahkkimistis Tromssas guovvamánu 16. beaivvi ovddidit dákkár evttohusa searvvi jahkečoahkkimii: Nils Jernsletten dahkko SFSa vuosttas gudnimiellahttun.

Nils Jernsletten doaimma sámi servodagas gal min miellahtut dovdet nu bures ahte in dárbbaš geavahit olu áiggi dan dađe dárkilebbo čilget, muhto hálidan dán oktavuođas goittot ge namahit su barggu sámegiela posišuvnna ovddideaddjin servodagas. Dainna mun oaivvildan dat bargu maid Niillas doaimmahii buoridit daid institušunella rámaid mat mearridit giela árvvu ja dakko bokte dan vejolaš geavahusa. Dat bargu gullá várra Niillasa stuorámus olahusaid gaskii, erenoamážit su doaibma sámegieloahpaheaddjin buot dásiin—maiddá eanáš min dálá miellahtuid giella-oahpaheaddjin —Sámi giellaráđi ovdaolmmošin, Biibbaljorgaleami prošeavtta jođiheaddjin vuosttas logemat jagi, ja muđui čállin ja jorgaleaddjin.

Okta daid vuosttas čállosiin maid mun gárten lohkat go álgen sámegiel studeantan Tromssa universitehtii, lei Niillasa esseija Nordisk nykolonialisme-nammasaš girjjis 1969 rájes, mas Niillasa bihtá bajilčálan lea: Kvifor vere same? (Manin leat sápmelaš). Go mun ledjen lohkan dan mađe máŋga jagi ahte arven álgit doaimmaheaddjin - vuos ovttas iežan studeantaskihppáriiguin Tromsalaš-bláđđái, mii maŋŋelis molssui nama ja šattai Árpa; dasto Goaikkanasaide, ja 1991 John T’ain ásaheimme cafe Bottu-esseijaráiddu, de hástalin Niillasa čállit iežas dárogielat esseijii vástádusa, muhto dán vuoro sámegillii, ja sápmelaččaid várás: Dan son dagai, ja moai šiehtadeimme čállosii vuolletihttelin: Korleis vere same? Makkár lea sápmelaš? Dán čállosis namahaddá ge Niillas hui máŋga daid áššiin maid birra maŋŋá dárkilebbo čálii, erenoamážit árbevirolaš máhtu. Muhto maiddá duoid eará áigečállagiin Niillas lei viššalis čálli, ja gávdnat ge su buoremus noveallaid Tromsalaš ja Árpa-bláđiin, sihke ”Doddjon peanna” ja ”Čahkalakkes-ealátus”, maid navddán áiggi mielde oažžut beanta klassihkár-árvvu govvideaddji teakstan 1970-jagiid sápmelaččaid láhttemiid ja jurddašeami dáfus.

Mun leamaš nu lihkkoš mu eallimis ahte lean beassan geavahit iežan áiggi fuolahit áiddo dakkár áššiid mat mu mielas leamaš miellagiddevaččat, ja mun lean dakkár olmmoš gii liikon iežan dieđuid juohkit earáide, de mun lean návddašan juohke hástalusa maid mu ámmát SFSa jođiheaddjin lea munnje buktán. Buoremus lági mielde mun lean maiddá áŋgiruššan movttiidahttit nuorat olbmuid berostit SFSa bargguin, dainna ulbmiliin ahte gárvvistit sin váldit badjelasaset searvvi doaimmaid áiggi mielde. Dan dihtii lea ge somá oaidnit ahte min miellahttulistu gaskamearálaš ahki lea eará čálakultuvrralaš servviid ektui oalle nuorra. Lea dieđus erenoamaš movttidahtti jođihit searvvi mas leat ollu ja čeahpes nuorat mielde. Lea maiddá sávahahtti ahte sihke dát nuorat ja buot eará sápmelaččat ge šaddagoađášedje vel viššalebbo čállit vai ain báhcet duođaštusat boahtteáigái ahte min giella lea áŋgirit geavahuvvon. Lean máŋgii jurddašan ahte lea gal duođaid duohta dat čuoččuhus ahte mii ain eallit njálmmálaš kultuvrras, go sápmelačča gal ii leat álki hálahit čállit. Illá oppa ruđa ovddas ge!

Dan letne moai mu miel-doaimmahan vásihan go letne buoremus lági mielde viggan duohtandahkat SFS-jahkečoahkkima mearrádusa ásahit čálakultuvrralaš áigečállaga Sámis. Moai letne sihke giktalan ja viggan oalgguhit olbmuid geavahit dan almmuhan-vejolašvuođa maid min ođđa áigečála addá, ja letne ge hui ilus go nu olusat leat dovddahan duđavašvuođa ođđa buktagiin.

Dál letne doaimmahan dan golbma geahččalan-nummira maid leimme lohpidan buvttadit. Sámis boahtteáigi lea dál, earret SFSa, sámi almmolašvuođa duohken mearridit. Dat mearkkaša ahte áigečála ii jotkojuvvo almmá Sámedikki ruhtadeami haga. Dássážii lea min searvi geavahan menddo stuorra oasi fágagirjjálaš foanddas duohtandahkat áigečállaga. Dakko bokte leat mii čájehan min duohta beroštumi áŋgiruššat ja sihkkarastit sámegillii čálakultuvrralaš áigečállaga, muhto ii leat riekta dasa loaktit SFSa miellahtuid vejolašvuođa ohcat ja oažžut stipeanddaid iežaset foanddas. Sámietnamis gávdnojit almmolaš ruhtadangáldut maid geatnegasvuohta lea vuoruhit sámegiela ovdáneami, nugo ieža leat dovddahan. Dál lea dušše jearaldat ahte min eiseváldit áddejit, máhttet ja arvet! Dan vuordit mii ahte sii dahket. Sámis goit lea duođaštan ahte lea vejolaš ásahit ja jođihit áigečállaga — áinnas vaikko nuvttá ge sámi álbmogii dego dássážii!

Midjiide leamaš vejolaš juohkit Sámis nuvttá lohkkiide dan dihtii go doaimmaheaddji guovttes leaba almmuhusaid ja doarjaga ohcan ja ožžon dievva eará sajiin, dego Fritt Ord-ásahusas, Davvi-Norgga fylkkagielddain ja min oabbáorganisašuvnnas NFF. Earret earáid. Dađeváivvibut ii leat Sámis ožžon evrrege Sámedikkis dássážii! Illá letne oppa ožžon vástádusa ohcamiidda ge, mii iešalddes beanta rihkku Sámedikki geatnegasvuođa almmolaš ásahussan. Dat lea stuorra heahpat dan orgánii mii čuoččuha iežas beaivválaččat rahčat sámegiela ja -kultuvrra ovddas!

Oaidnit leš šattaš go goassige njealját nummir Sámis’is. SFS goit lea iežas oasi deavdán sihke ruđalaččat ja eará návccaid dáfus, muhto otná máilmmes ii doaimmat oktage dákkár áigečállaga ruhtaváriid haga. Dat máksá. Vel sámi sáŋgár, Anders Larsen, ge áiggistis váibbai doaimmaheames beanta nuvttá barggu ovddas iežas Sagai Muittalægje. Hástalus lea Sámediggái ahte hálida go sámi álbmogii fállat sámi čálakultuvrralaš áigečállaga. Moai doivo olusat muittuhit min álbmot-válljejuvvon orgánii ahte Isak Saba dalle go čálii Sámesoga lávlaga ii oaivvildan dušše retorihkkan sániid: ”Eai du vuoitte vašálaččat, jos fal gáhttet gollegielat...” Ja vai lea áibbas čielggas dárpmehis sámi politihkkáriidda: Gollegielain sihke son ja su maŋisboahtti, Hans Aslak Guttorm divttainis ”Eatnigiella”, oaivvildeigga sámegiela!

Sávan midjiide buohkaide buori ja movttidahtti jahkečoahkkima!

SFS jođiheaddji,

Harald Gaski