Table of Contents Table of Contents
Previous Page  13 / 80 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 13 / 80 Next Page
Page Background

Sámis

22/2016

13

DanielMortenson doarjjuiga organiserenjurdaga, ja

navdimis lei Mortenson gii fidnii Martin Tranmæla

bovdejuvvot ságastallin dán oktavuođas.

Lea nappo vejolaš dadjat ahte riikkačoahkkin vuolgga-

huvvui

boazosápmelaččaid

beroštumiin ja hástalusain,

ja dat nannejuvvo jos geahčadit dan golbma oasseváldi

geat bohte Finnmárkkus ja Tromssas.

Mathis Johan Ros-

ka

lei Unjárggas eret ja lei bargan Várjjatsápmelaččaid

dálveguohtunváttisvuođain Suoma/Ruošša rádjaguovl-

luin (Borgen 1997:99).

Klemet Mathisen Somby lei

Kárášjoga boazoeaiggát ja lei doaibman 1913 Boazo­

guohtunkommišuvnna bagadallin.

Henrik Pedersen

Heikka

lei Tromssaguovllu Ráneža ja Ráinna boazo­

eaiggát, guovlu man ruotabeale boazosámit maid atne.

1

Davvisápmelaččat váilot

Eará ášši mii duođašta čoahkkima boazodoallopoli­

tihkalaš luonddu, lea guđe davvisámi olbmot

eai

lean

doppe. Vuosttas ja eanemus čalbmáičuohcci ášši lea ah-

te Finnmárkku boazosámit eai lean mielde – fylka mas

1 Heikkas lei birrajagi intensiiva boazodoallu Vánnjásullos,

Ránežis ja Ráinnas ja lea vejolaš ahte dan láhkái lea šaddan

riidu ruoŧabeale sápmelaččaid ekstensiiva boazodoaluin geas-

set. Son navdimis maid diđii boazoguohtunkonvenšuvnna

šiehtadallamiid birra mat dalle ledje, ja dáža gáibádusaid birra

ahte ruoŧa boazosámit galge heaitit atnimis Tromssaguovllu

sulluid.

orro sullii ¾ riikka boazodolliin. Čilgehus dán bonju-

vuhtii lea vuosttažettiin ahte láhkabarggut dan rádjái

eai áktánasat guoskan Finnmárkui. 1883 Felleslappe­

loven váikkuhii Tromssa fylkka boazodollui danin go

ásahii guovllujuogu boazodoalloguovlluide ja virgá­

dedje sámebearráigehččiid geat galge fuolahit boandda-

id beroštumiid. Finnmárkku boazodoallu ii muddejuv­

von ovdal 1933 boazodoallolágas. Dilli Finnmárkkus

lei nappo nu eará lágan ahte ferte navdit ahte dat boazo­

doallit geat ležžet diehtán máttasámi rahčamušaid bir-

ra, eai atnán dan alcceseaset deaŧalažžan. Dasa lassin lei

dárogiella ja dáža servodatságastallan hui amas Finn-

márkku boazosápmelaččaide. Manai okta buolva vel

ovdal go sii beroštišgohte organiseremis ja serve ásahit

Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvvi; searvvi man

máttasámi boazoeaiggádat vuolggahedje ja ovddidedje.

Lei maid eará davvisámi joavku mii ii lean čoahkki­

mis, ja dat ge orru nannemin čoahkkima boazodoallo­

politihkalaš luonddu. Dat ledje namalassii dan áigge

sámi aktivisttat Finnmárkkus ja Tromssas. Dát fuomá­

šahttin maiddái láivuda ovdal namahuvvon čuočču­

husaid ahte sámi organiserenbargu álggahuvvui mátta­

sámi guovlluin. Go čoahkkin dollojuvvui Troandi-

mis 1917:s, lei sámepolitihkalaš ságastallan áigá juo

álggahuvvon davimus fylkkain. Oahpaheaddji

Anders

Riikkačoahkkin Troandimis 1917.