10 / 68
10
Sámis
14/2013
Sápmelaččat
Suoma politihkas
1900-logu álgogeahčen
Veli-Pekka Lehtola
S
ápmelaččaid kultuvrralaš iešstivrejumi ja dálá
rivttiid Suomas atnet dábálaččat boađusin dan
ovdáneamis, mii álggii 1970-logus sápmelaččaid
etnopolitihkalaš lihkadusa mielde. Maŋimus ja
giin muhtun dutkit leat muittuhan ahte Suoma sá
miid vuođđudan Samii Lihttu -searvi doaimmai višša
lit juo sođiid maŋŋá nu ahte stáhta asahii juobe komi
šuvnna dutkat vuđolaččat sámiid áššiid. Iešalddis sámiid
vuoigatvuođain leamašan sáhka olles 1900-loguáigge.
Sápmelaččat eai leat leamaš suopmelaš servodaga váik
kuheaddjinges nu oaidnemeahttumat go lea jurdda
šuvvon.
Davviriikkain beroštupmi sámeguovlluide lassá
nii 1800-loahpageahčen. Sivat ledje ekonomalaččat,
degomat Ruoŧas ruvkedoaibma, dahje (militeara)poli
tihkalaččat, degomat Davvi-Norggas, gos eiseválddit
deattuhedje uhki boahtit Ruošša bealde ja hállagoh
te "suopmelašváras"
(den finske fare)
. Dat dagahii ásai
duhttin- ja giellapolitihka, man gohčodit dáruiduhttin
politihkkan, ja man ulbmilin lei diđomielalaččat dárui
duhttit suopmelaččaid ja sápmelaččaid.
Maiddái Suoma sámeguovllu laktigohte 1890-logi
rájes nannosabbot oassin Suoma stáhta. Ođđa njuolg
gadusain ovdamearkka dihte boazodoalloásahus 1898
geahččalii meroštallat badjeolbmuid vuoigatvuođaid
mehciid geavaheami oassin, dasgo stáhta lei beroštuvvan
sámeguovllu mehciin. Eanamihtideaddjit kártejedje
Lappi, komišuvnnat plánejedje viiddis geaidnofierpmá
daga davimus Supmii ja maiddái hálddahusa beaktil
mahtte.
Norggas ja Ruoŧas ovdáneapmi doalvvui 1900-
logu álggus vuostereakšuvdnii, man gohčodit etnopoli
tihkalaš mobilisašuvdnan. Sámelihkadusa oaivámu
šat áddejedje, ahte go boares servodat, nappo ng. siida
ortnet lei jávkan, de áidna vuohki bealuštit sápmelač
čaid vuoigatvuođaid lei váldit oasi báikkálaš ja riikka
viidosaš politihkkii. Sámit vuođđudišgohte servviid ja
áviissaid. Sii válde málle davviriikkalaš servodatlaš váik
kuhanvejolašvuođain, degomat bargiidlihkadusas ja
nuoraidsearvedoaimmas.
Suomas dákkár mobilisašuvdna ii vuhtton, baic
ce Suoma sámit morihedje politihkalaččat easkka