Sámis 14

15 / 68

Sámis 14/2013 15
Leanaráđđehusa mielde ii lean stáhta iige nuorta­
laččaidge ovdduid mielde sirret rájá ala dihto guovl­
lu ja álbmotjoavkku, mas livčče eahpečielgasit meroš­
tallojuvvon vuoigatvuođat. Dat balai maiddái, ahte
eará sápmelaččat álggašedje gáibidit seammalágan rivt­
tiid. Leanaráđđehusa mielde Suoma lágat galge leat
nuortalaččaid boares vuoigatvuođaid bajábealde ja dat
evttohii, ahte nuortalaččat sirdásit fásta, suopmelaš,
ássanmállii gulul 25 jagi siste. Árbevirolaš johttin galg­
gai dan áiggis heaittihuvvot.
Sámi Čuvgehussearvi jotkkii ságastallama áš­
šis, muhto soahti gaskkalduhtii dan loahpalaččat.
Suonnjellaččat gárte dálvesoađi áigge eváhkkomátkái ja
eváhku rievddai bissovažžan joatkkasoađi maŋŋá. Sámi
Čuvgehussearvi lei nannosit mielde doarjumin nuorta­
laččaid, go dát 1945–49 ásaiduhttojuvvojedje Anárjávr­
ri birrasii, Njellima ja Čeavetjávrri guovlluide.
Sápmelaččaid iežaset searvi
Suoma sápmelaččat válde oasi soahtái seamma láh­
kai go eará suopmelaččatge: soahtesoalddáhin ja buot
dain bargguin ja doaimmain, mat ledje siviillaide bar­
gun biddjon soađi áigge. Joatkkasoađi maŋŋá olles Lap­
pi boldojuvvui ng. duiskalašsoađis nappo Lappi soađis
čakčat 1944.
Suoma sámit evakuerejuvvojedje soađi vuolde.
Anára, Ohcejoga ja Soađegili sámit sirdojuvvojedje
guovdu Nuortabađaeatnama, go fas Eanodaga boazosá­
mit ledje dálvvi Ruoŧa bealde. Vaikko Lappi soahti nogai
Anára ja Ohcejoga guovlluin juo čakčat, de sámit gárte
leat Nuortabađaeatnamis olles dálvvi, dasgo Sápmi lei
boldojuvvon ja doppe ledje láddagas miinnat. Eváhkko­
dálvi lei máŋgasiidda lossat, daningo ovdamearkka dih­
te ollesolbmot ja mánát jápme golgodávddaide.
Ássamis ja orrumis vierroguovllus ledje gal maid
iežas buoritge bealit. Suoma sápmelaččaid iežas vuost­
tas searvi vuođđuduvvui beassážiid áigge 1945 Ala­
vieskas, 500–600 kilomehtera duohken sámeguovl­
lus. Ruovttuid massin, dorvvuhisvuohta ja oppaloh­
kái amas vierut ja dábit huksejedje ođđa sosiála giet­
ti, mii nannii olbmuid oaivila "iežas sámesogas" nappo
etnihkalaš earáláganvuođas.
Vierrogielat- ja kultuvrrat suopmelaččaid gask­
kas sámit áddejedje buorebut go goassige ovdal, ahte
sii ledjeokta álbmot, mas lei oktasaš giella, árbevierut
ja jurdagat. Dát oidnui konkrehtalaččat nu, ahte giđđat
1945 sii vuođđudedje Alavieskas Samii Litto -searvvi.
Soahtái oasi váldán sámit ledje dan oaivilis, ahte sis
lea vuoigatvuohta gáibidit árvvu iežaset eatnigillii ja kul­
tuvrii – "ii árpmus, muhto baicce danin go sápmelaččat
ledje dan ánssášan". Samii Litto háliidii nannet dan, ah­
te sámiid vuoigatvuođat sihkkarastojuvvošedje ođđasis­
huksema oktavuođas.
Sápmelaččaid etnopolitihkalaš moriheami Suo­
mas sáhttá oaidnit vuostedahkun dan ovdáneapmái,
man lea gohčodan sápmelaččaid suomaiduhttimin.
Ođđasishuksema áigge olles sámeguovlu huksejuvvui
dábálaččat suopmelaš málliid mielde. Sápmelaččat
oamastedje suopmelaš dábiid ja gárvodanvugiid. Skuvl­
la amasmuhtii mánáid sin iežaset gielas ja árbevieruin.
Samii Litto geahččalii dorvvastit sámegiela sajá­
daga earret eará skuvlaoahpahusas ja virggálaš háldda­
husorgánain. Dat gárggiidii sámegielat diehtojuoh­
kima ovdamearkka dihte nu, ahte álggahii sámegielat
rádioprográmmaid 1947. Báikkálaš doaimmat ledje ol­
lu, go searvi ordnii heargevuodjimiid, čoahkkimiid ja
iešguđetlágan dilálašvuođaid, main lei prográmma.
Viššalis servodatlaš váikkuhanvejolašvuođaid áv­
kin atnin ja skuvllejupmi adde sámiide ođđa vugiid
bealuštit gielaset ja kultuvrraset suopmelaš kultuvrra
siste. Čeahpes sámenuorat gazzagohte oahpu ja skuvlle­
juvvojedje ja dát oidnogođii nannosit 1960-logu rájes,
go dát nuorra sohkabuolva rávásmuvai servodatlaš váik­
kuheaddjin.