12 / 68
12
Sámis
14/2013
1940-logus. Manne nu? Váldosivvan dása orru leamen
dat, ahte Suomas báikkálaš hálddahusas sámiid oassálas
tima eai lean ráddjen dahje beanta gieldán, dego Norg
ga bealde ledje dahkan. Anáris ja earenoamážit Ohce
jogas sámit ledje 1900-logu álggus nannosit mielde
mearrideamen sihke searvegotteáššiin ja gielddapolitih
kas. Anáris sámiid rolla uhccugođii go suopmelaččaid
mearri lassánii, muhto gieldda oaivámuššan lei anáraš
Antti Aikio (maŋŋelabbos Avaskari) 1910-logus gitta
1930-logu lohppii.
Ohcejohka lappalaččaid
suodjalanguovlun?
Vuosttamuš "sámepolitihkalaš" cealkámuššan sáhttá
dadjat dan radikála evttohusa, man Ohcejoga gieldda
ráđđehus dagai 1925, go evttohii sierra "lappalaččaid
suodjalanguovllu" vuođđudeami Ohcejohkii. Evttohu
sa mielde gildii ii galgan suovvat ássin suopmelaččaid ii
ge dohko galgan huksejuvvot geaidnu dahje telefonfier
bmi. Gielddaráđđehus háliidii maid gieldit ođđa skuvlla
huksema ja rádjegozáhusa vuođđudeami.
Evttohus ovdánii gitta riikkabeivviid gieđa
hallamii, vaikko máŋggat eiseválddit atne evttohusa
čuvgemeahttun lappalaččaid hoavrin. Evttohus lei goit
totge iešalddis hui miellagiddevaš danin, go dan dahkki,
nappo Ohcejoga gielddaráđđehus, lei virggálaš orgána,
mas ledje beare sápmelaččat.
Gielddaráđđehus gažadii dáinna evttohusain
máŋggaid daid jurdagiid, maid suopmelaš eiseválddit at
ne čielggasin dahje beanta bassin Suoma servodaga huk
sema geahččanguovllus. Dákkár jurdagat ledje johtolat
fierpmádaga huksen, eanadoalu viiddideapmi maiddái
davás, olmmošlogu lassáneapmi, skuvlačuvgehus ja
rájáid gohcin.
Suopmelaččaid doaladumiin muitala dat, ah
te evttohus hilgojuvvui johtilit riikkabeivviin alm
má ságastallama haga. Eiseválddiid lihkkun čuovvovaš
gielddaráđđehusat eai šat guorrásan dán evttohussii.
Evttohusa navde eahpegudnejahttit Suoma, leat bean
ta
separatisman
ja ohcejohkalaččaid hállun rátkit sierra
Suomas. Das ii goittotge leaš lean sáhka. Jagi 1925 evt
tohus muitalii das, ahte sámit ledje etnihkalaččat mori
heamen, man duon áigge gohčodedje násunala oktii
gullevašvuođadovdun.
Ohcejohkalaččat dovde oktiigullevašvuođa seam
ma "sámi sohkii" eará sápmelaččaiguin, geat ásse Suomas,
eará davviriikkain ja juoba Sovjjetlihtu bealde. Eiseváld
dit ledje vávjálasat ja eai geahčadan miehtemielalaččat
sápmelaččaid áigumušaid gárggiidit ovttasbarggu riik
karájáid rastá.
Omd. Ohcejoga leansmanna E. N. Manninen
vuostálasttii oahpaheaddji Josef Guttorma jurdagiid
vuođđudit oktasaš čállinvuogi davvisámegillii Suomas,
Norggas ja Ruotas. Manninen mielas gažaldat lei njul
gestaga Suoma riikka bealuštanpolitihkka Norgga vuo
stá. Su jurdda lei seammalágan go Dážá eiseválddiin
sođiid maŋŋá go eahpidedje ahte "tundrabolševisma"
johtá rájáid rasta jáhkaskas sápmelaččaid mielde.
Sámiid suopmelaš verddet
Sámeáššiin ságastalle 1900-logu álgogeahčen almmo
laččat eanáš suopmelaččat. Sápmái boahtti virgeol
bmot orro dávjá jurddašeamen, ahte suopmelaš kultuvr
ra lei dat buot buoremus. Dan mielde ovdameark
ka dihte suopmelaš-ugralaš álbmot juohkásii ovdánan
álbmogiidda, nappo álbmogiidda, mat baste vuođđudit
iežaset riikka (suopmelaččat ja ungárlaččat), ja vuolit
kulturdási joavkkuide, degomat sápmelaččat.
Muhto eai buohkat jurddašan dán láhkai. Ovda
mearkka dihte 1900-logu álggus girku deattuhii sáme
gielat oahpahusa mearkkašumi. Bismat Gustaf Johans
son ja J. R. Koskimies oahpahalle sámegiela ja loh
ke, ahte eatnigiella lea Ipmila giella. Maiddái 1920- ja
1930-loguin sámiid verddet, degomat girkohearrá Tuo