Sámis 14

13 / 68

Sámis 14/2013 13
mo Itkonen ja eanamihtideaddji Karl Nickul, loktii­
ga bajás gažaldaga sámegiela sajádaga ja sápmelaččaid
vuoigatvuođas mearridit iežaset áššiin.
Bohte ollu sihke virggálaš ja eahpevirggálaš evtto­
husat áššis, muhto eiseválddiin ja almmolaš ságastalla­
mis ledje iešguđetlágan ákkat hilgut dahje vajálduhttit
daid. Sámit ledje gul menddo unnán ja orro dieppe dáp­
pe. Sámegiela "suopmanat" nappo gielat ledje nu ollu,
ahte lei boastut loktet ovtta dain nuppiid bajábeallai –
danin dain ii ovttage sáhttán ovddidišgoahtit skuvlla­
giellan. Sámeluohkáid dahje -skuvllaid geavatlaš ordne­
stallamat ledje gul divrasat ja lossadat.
Dasa lassin almmolaš ságastallamis sápmelaččaid
atne álbmogin, mii farga jávkkašii, ja sin giela ovddi­
deapmái geavahuvvon ruđat manašedje duššái. Buot
dát sivat čujuhedje suopmelaččaid mielas dasa ahte
ođastusaide ii lean dárbu.
Dan lágan oainnut ledje duohkin, go sámiid
suopmelaš verddet vuođđudedje 1931 Sámi čuvgehus­
searvvi vuodjit sámeáššiid. Virggálaš searvvi bokte
jurddašedje bastit váikkuhit buorebut go ovttaskas ol­
bmuid álgagiiguin. Searvvi doaimmas lea vuohttimis
guokte linjá. Verddet, geain lei akademalaš duogáš, oid­
ne sápmelašgažaldaga dušše giellapolitihkkan ja hálii­
dedje vuodjut sámegielat publikašuvnnaid. Geavatlaš
servodatlaš oassálastin šattai áigeguovdilin 1930-logu
loahpas Suonnjela suodjalanfidnu bokte.
Nuortalaččaid áššiid vuodjimin
Suonnjela suodjalanfitnu vuođđojurddan lei seamma
go Ohcejoga gielddaráđđehusa evttohusas: bealuštit
nuortalaččaid árbevirolaš servodaga eallieavttuid
suopmelaš kultuvrra váikkuhusain. Nuortalaččat ieža
evttohedje 1930 sisáššiidministerii, ahte suopmelaš
hálddahusortnegii galggašii ordnet nuortalaččaide sin
iežaset giličoahkkima (sobbara) lágan iešstivrejumi.
Evttohus viiddui gáibádussan, ahte suopmelaš
ođđaássama leavvama Suonnjela nuortalašguvlui galg­
gai ráddjet. Beahcáma ásaiduhttinláhka, mii lei ásahuv­
von 1925, oiddii suopmelaš fárrejeaddjiid. Láhka ii
guoskan vel Suonnjelii, muhto dan váikkuhusaid sáhtii
árvidit, dasgo Beahcáma guokte nuortalašsiidda ledje
juo váttisvuođaid siste.
Sámi čuvgehussearvi vujii nuortalaččaid iešstivre­
jumi ovddosguovlluid sisáššiidministeriijas, mii dagaide
álgaga, mas Suonnjel laigejuvvošii eret Beahcáma ásai­
duhttinlága olggobeallái. Ásaiduhttinstivrra ja Eana­
mihtidanlágádus, ja maiddái Oulu leana leanahearrá,
ledje miehtemielalaččat.
Báikkálaš hálddahusvirgeoapmahaččat eai lean
beare movttegat. Beahcáma gielddaráđđehus ii háliidan
mange lágan earenomášmearrádusaid, mat baskkidivčče
báikkálaš suopmelaččaid ovdduid. Maiddái Meahci­
ráđđehus háliidii bissehit fitnu ja háliidii dorvvastit
stáhta ovdavuoigatvuođa vejolaš luondduriggodagaide.
Sámi čuvgehussearvvi čálli Karl Nickul veardidii
nuortalaččaid dili Amerihká indiánaid dillái ja jearra­
liige almmolaččat: "Mo geavvá Suoma "indiánaide"?
Čuvgehussearvi álggahii kampánja, masa ohce doarjaga
olgoriikkalaš dieđaolbmuin, institušuvnnain ja dieđalaš
servviin. Ovdamearkka dihte riikkaidgaskasaččat dovd­
dus suopmelaš antropologa Edward Westermarck
doarjjui ášši almmolaččat.
Ášši ovdánii bures mátta ministeriijain, muhto
gomihuvvui loahpas eanagottedásis. Lappi leatna álgga­
hii doaimmas go rátkkii sierra Oulu leanas 1938. Ođđa
leanaráđđehus mearridii dalán álgui, ahte nuortalaččaid
suodjalanfidnu mearkkašii dušše nuortalaččaid oaid­
nima museaálbmogin ja ahte sin geahččaledje caggat
čuvgehusa olggobeallái iešguđetlágan goansttaiguin.
Leanaráđđehus oinnii Lappi leana ođasmuvvi eana­
goddin, man imagoi eai heiven luondduealáhusas ealli
álbmotjoavkkut.