10 / 72
10
Sámis
17–18/2014
Suoma sámit
eváhkkomátkkis
Látteeatnamis
Veli-Pekka Lehtola
Álggos lei jeaggeniitu, liššá ja Máret-Niillás. Čakča
mánus 1944 unna sámi gilážis, Gáregasnjárggas, lei
hušša. Čakčabarggut oktan suoidnebargguiguin
ja jeagildemiin ledje dál barggu vuolde, ja guhkes
joatkkasoahti lei nohkan. Easkka dahkkon vearjo
luoitta Sovjetlihtuin lohpidii dan, ahte gánddat
máhcašedje soađis ja eallin livččii fas dego ovdal.
Máret-Niillás láddjii Luopmošjávrri jeaggeniittu. Das
láddjedettiinis son čalbmegeažis oinnii muhtima
lihkadeamen jeaggeravddas. Sofe-Risten girddihii
bovnnaid badjel. Son illá mášai dearvvahitge, go
juo hoahpuhišgođii albmáid ruoktot guovlluid: már-
kanis ledje finadan suopmelaš virgeoapmahaččat,
geat ledje gohččon ráhkkanit eváhkkui – dalán.
Máret-Niillás (Pieski) jeaggeniittus láddjemin lea gov
va, mii speadjalastá olles Suoma sámekultuvrra ovdá
neami jorggiheami muttu. Máŋggat sámit gárte vuol
git soađi áigge čakčat 1944 njuolga jeaggeniittus Nuor
tabađaeatnamii eváhkkomátkái, mii bisttii olles dálvvi.
Dat lei áibbas nuppelágan ja vierrogielat kultuvra.
Duššadeami ja láddagas miinnaid dihte eváhkut máh-
cahuvvojedje ruovttuguovlluidasaset eanaš easkka
čuovvovaš gease. Eváhkkodálvi mearkkašii sámiide hui
earenoamáš áigodaga, goas sii oahpásmuvve hui lahka
suopmelaš eanandoallokultuvrii. Dás ledje iežas buo-
rit ja heajos bealit. Deaivvadeapmi gárttai váikkuhit sá-
miid juohkebeaivválaš eallimii. Dat lei goittotge eask-
ka álgu guhkitáigge rievdamii, ođđasishuksema rievda-
dusaide.