Table of Contents Table of Contents
Previous Page  12 / 72 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 12 / 72 Next Page
Page Background

12

Sámis

17–18/2014

MAID NAGODEAŽŽABEHTET GURPUT – JA

DE DOLLET!

Lappi soađi sivvan ledje Suoma ja Sovjetlihtu gaskasaš

vearjoluoitaga eavttut čakčamánus 1944. Duiskalaččai­

de addui guovtti vahkku mearreáigi, čakčamánu bealle­

muddui, čáhpodit eret Suomas. Áigi lei menddo oane­

haš duiskalaččaide, geat galge sirdit moatti čuohte du­

háha soalddáha lassin buot biergasiid Oulu guovllus

gitta Davvi-Norgga doarjjaguovlluide nappo Tromssa

guovlluide.

Soahti orui áidna vejolašvuohta, ja olles Lappi ál-

bmot – nu suopmelaččat go sápmelaččatge – galge eva­

kuerejuvvot ovdal mearreáiggi nohkama. Virgeolbmui­

de bođii fáhkka dat, ahte Lappi álbmoga uhkádussan

eai leange ruoššat, dego buot evakuerenplánain ledje

smiehtadan, muhto baicce duiskalaččat, geat ledje

juo Lappis. Evakuerenplánaid galggai moatti beaivvis

smiehttat ođđasit.

Evakuerema ledje plánen álggos dáhpáhuvvat

nuortin oarjjás muhto dál evakuerema galgege smieht­

tagoahtit davvin máttás. Dasgo duiskalaččat ja suopme­

laččat ledje 1941–44 lihtodan oktii, de duiskalaččat

ledje miehtá Davvi-Suoma Oulus ja Guossámis bajás

guovlluid. Davimus guovlu, gosa sáhtte olbmuid dorv­

volaččat evakueret, lei Davvi-Nuortabađaeatnama mát-

tit oassi, sullii 700 kilomehtera sámeguovllus máttás.

Eanodaga sámiid evakuerejedje eará Oarje-Lappi láhkai

Davvi-Ruŧŧii.

Virggálaš mearrádus evakuerema álggaheames

addui čakčamánu 7. beaivve 1944. Ohcejohka, Anár ja

Beahcán gulle hohpolamos guovlluide. Boaittobeal gi­

lážiin sáhtte dohppestit mielde dan, man iešguhtet na­

godii gurput. Máŋggat Deanuleagi ássit muitaledje ož­

žon rávan dušše: "Maid nagodeažžabehtet gurput – ja

de dollet!" Čohkkenguovddážiin sáhtut vuolgigohte

goittotge easkka vahkku dan maŋŋá.

Vuolgga lei máŋgasiidda oalle vásáhus. Guh-

kes, viđa jagi soahteáiggi 1939–44 jáhkke leat meattá,

go vearjoluoitta Sovjetlihtuin dahkkui. Jeaggeniittus

Máret-Niillásge ii máhttán álggos váldit oba duođasge

kránnjá sáni, baicce vuoššastii vel gáfe ja láddjestii lohp-

pii ovdal go gulul vuolgališgođii gili guovlluid. Doppe

čuvggodišgođii ášši duohtavuohta: ruovttus lei fárren

ollesfártta jođus. Niillasa nieida Máret muitalii maŋŋá,

man váivi ja lossat áhččái lei, go son áddii gártat guođđit

ruovttus:

Gábe-Jovnná (Aikio) lei Suo-

mas dovddus sámealmmái, gii

oaččui Suoma stáhta gudne­

medálja ja geainna maiddái

duiskalaččat besse oahpas­

muvvat soađi áigge. Gurut-

bealde Lothar Rendulic, gii

lei njunuš, go duiskalaččat

duššadedje olles Sámeeatna-

ma. Govva: Siida.