13 / 72
Sámis
17–18/2014 13
"Go mii earát das buđaldeimmet, áhči šlundduhii
šiljus ja čohkohalai dalle máŋga diimmu beavde
guoras, šuohkašii nu ahte hárdut lihkadedje. Min
mielas orrugođii, ahte vuolgimis gal ii boađe
ii mihkkige, go áhčči váldá nu lossadit. Muhto
go lei muhtin áigge das šuohkašan, de son lávl-
lui das beavdeguoras sálmma:
Man Ipmil dah-
ká, dasa duđan.
Ja maid galggaš, dan maŋŋá ol-
les eváhkkoáiggi áhčči lei nu roahkkat ja buorre
mielas, ahte ilosmahtii ja jeđđii earáid maid. Son
guođđilii dasa beavdegurrii buot morrašiiddis."
Eváhkolaččaide lei eahpečielggas dat, basttášedje
go šat máhccat ruovttoluotta ruovttuguvloseaset. Alm
molaččat jáhkke, ahte Sovjetlihtu joavkkut váldet hál
dui olles Lappi. Panihkka ii goittotge buollán mange
muttus. Anára lahkosiin Nuorá-Juhánis Heikki Sarre
jáhkii nannosit máhccat ja árvalii biippostaladettiinis:
"Leahan dat iešalddes somá, ahte mánátge besset oaid-
nit vehá máilmmi." Muhtin vilppastii skuvlakárttastis,
ahte gosbat dat Ylivieska iešalddes lea, gosa sii ledje dál
dollemin.
Biret-Máret (Pieski) muitalii maŋŋá, ahte go ráid
dut boahtigohte Anárjohsiste čoahkkananbáikái Roa
vesavvonii, de gusat mollo lođuheamit: "Vigihis luond
dugáhppálagatge áddejedje, ahte dál lei juoga váivves
ášši dáhpáhuvvamin." Gusaid fárrui váldima ii sáhttán
oba jurddašitge. Daid galggai njuovvat dahje vuovdit
duiskalaččaide, vaikko sin dáidduide eai gal luohttán.
Heasttaid ožžo váldit mielde, muhto beatnagiid galggai
báhčit.
LOSSES MÁTKI ERET RUOVTTUS
Olles Suoma beale sámi evakueren sullii vahkus lei
suopmelaš virgeolbmuid ja Lappi ássiid oktasaš stuorra
oláhus. Olbmuid galggai ráhput čoahkkái doares bealde
masá ovttaid mielde, dasgo sii orro guovlluin gosa bea-
sai fatnasiin dahje vácci. Ohcejoga ássiid čoahkkanan
báikkit ledje Roavesávu ja Gámas, gosa sii bohte jogo
Deatnoráigge dahje Beahcáma badjel.
Anárjohsiste bohte vácci Idnetvári bokte Anárii
dahje luite fatnasiiguin Gáregasnjárgii, ja jotke doppe
ohcejohkalaččaid mielde. Anárjárgátti ássit johte dábá
laččat fatnasiiguin. Anára gielddas čoahkkananbáikin
Máret-Niillás (Pieski), su eamit
Niillasaš-Biret ja mánát Ovllá
ja Máret 1920-logus. Čakčat
1944 Máret-Niillas bearrašiin
nis galggai álggahit losses
eváhkkumátki Nuortabađa
eatnamii eará sámiiguin.