SÁMIS 17-18

15 / 72

Sámis 17–18/2014 15
ledje girkosiida Anár, Avvil ja Dearpmáš, gosa maiddái
Beahcáma olbmot bisánedje. Doppe eváhkolaččat dol­
vojuvvojedje Roavvenjárgii, ja mátki bisttii vel vahku,
moaddege vahku Ylivieskai. Oarje-Anára boazosámi
gilážiid evakuerejedje Nuortabađaeatnama sadjái Ruoŧa
beallái.
Suopmelaš guorbmebiillat ledje Beahcáma guovl-
lus várrejuvvon, muhto eváhkolaččaid sáhttu ordnašuvai
oalle miellagiddevaččat. Duiskalaš guorbmebiillat buk-
te juo olles fártta gálvvu máddin davás. Avvila duiskalaš
komendánta, major von und zu Fraunberg mearridii,
ahte oktage guorbmebiilla ii ožžon stártet ruovttoluot­
ta almmá eváhkolaččaid haga. Sámi evakueren nappo
dáhpáhuvai 90 proseantasaččat duiskalaš sáhtuiguin.
Davvi-Suoma evakueren manai buohkanassii ort­
nega mielde, johtilit ja beaktilit. Beahcán, Ohcejohka
ja Anár ledje evakuerejuvvon čakčamánu 17. beaivvi
rádjái. Sivvan dákkár beaktilis evakueremii sáhtii gávd-
not dan oktasaš vuoiŋŋas, mii lei šaddan soađi áigge, ja
luohttámušas virgeolbmuide, dego maiddái veháš bág-
gemisge: lobiheamit báhcán olbmuid uhkidedje mana-
hit ođđasishuksema buhtadusaid.
Davvi-Suoma evakueren spiehkastii oalát Norg-
gas, gos evakueremis fuolahedje duiskalaččat. Dát ledje
váldán háldui Norgga 1940 ja olbmot eai luohttán sid-
jiide. Evakueren álggii soađi áigge. Čielga plána ii lean,
baicce evakueren dáhpáhuvai bákku vuolde, earret eará
visttiid boaldimiin.
Báikkálaš ássit vávjálaste evakuerema, ja masá
goalmmát oassi sis bázii dálvái Finnmárkku duoddariid­
da ja vuonaide. Sin gohčodedje báktehoalloássin (hule­
boer). Eváhkkodálvi lei guhkki ja váivi, dasgo duiska­
laččat johte Finnmárkkus olles dálvvi. Gávnnahallan
dálveássiid válde fáŋgan ja juobe báhče.
Suoma bealde duiskalaččat láhttejedje evakueren-
muttus oalle olmmožin. Oktavuođat báikkálaš olbmui-
de ledje šaddan buorit soađi áigge, eaige sii ádden eva-
kuerema. Duiskalaččat veahkehedje lástemis ja fuola-
hedje mátkki aldege mánáin ja nissoniin.
Duiskalaččat váidaledje go boares verddet gár-
te vuolgit, muhto dáhkidedje atnit fuola verddiid dá­
luin ja eará opmodagas: "Ehpet dovdda daid šat seam-
mán, go máhccabehtet!" Go Lappi soahti álggii, duiska­
laš "ruovttujoavkkut" molsašuvve sierra duššadanjoavk­
kuide, mat fuolahedje das ahte buot ja visot boldui, bili­
duvvui ja duššaduvvui. Danin anárlaččat eai duođaige
dovdan báikki šat seammán.
Áibbas buohkat eai vuolgán eváhkkui Suoma
bealdege. Moaddelot badjealbmá Oarje-Anáris mearri­
dedje leansmánne vehkiin bissut ruovttuguovllustea­
set guođoheamen bohccuid amas duiskalaččat váldit
daid. Masá buohkat ledje sápmelaččat Guhturis, Lis-
más, Leammis ja Menešjávrris. Maiddái Deatnogáttis ja
Anárjohsiste ledje duiskalašsoađi áigge muhtin dálve­
ássit. Muhtimat ledje dálvvi Norgga bealde, gos dilli ii
lean gal dađi álkit. Dalán soađi maŋŋá, juo ovdal jahke­
molsašumi, máhccagohte lasi badjeolbmot davás.
BÁHTAREADDJIT NUORTABAĐAEATNAMIS
Čakčamánu 1944 áigge buohkanassii 168 000 davvi­
suopmelačča oktan duháhiiguin elliiguin gárte eváhk-
kui Lappi soađi vuolde. Sápmelaččat dáin ledje dalá reh-
kenastinvugiid mielde buohkanassii moaddeduhát. Sis
unna oasáš, nappo Eanodaga ja Oarje-Anára boazosá­
mit, evakuerejuvvojedje Ruoŧa beallai, Johkamohkkái
ja Árvvesjávrái. Eanáš oassi evakuerejuvvojedje Nuorta­
bađaeatnama njealji gildii: Anára ássit Ylivieskai, ohce