86 / 92
86
Sámis
19–20/2015
ČÁPPAG I R J JÁL AŠ VUOHTA
Harald Gaski
Golbma girjjálašvuođa teavstta
LOHKEN DUVLE MATTI
Aikio teavstta "I de vandren-
de lappers spor", man son deaddilii vuosttas geardde
Polarlandsbreve
-girjjis 1914s, ja dasto ođđasit oaniduv
von hámis 1925
Julehefte
-magasiinnas. Das son čállá
mátkkošteami birra maid ieš dagai Davvi-Suoma ja
Ruoŧa Sámieatnama čađa, ja mo dat mátki su bijai
jurddašit dološ nomádaid johtimiid. Dás vuollelis lean
jorgalan bihtáža sihke Aikio-muitalusas ja Ruonáeat-
nan girječálli Ole Korneliussen muitalusas
Saltstøtten
-
nammasaš girjjis, mii ilmmai jagi 2000. Somás bealli
lea mo goappašat muitalusat govvideaba don dološ
johtti-olbmuid mátkkoštemiid davvin, ja mo eren
oamážit Aikio-čálus čilge sápmelaččaid ásaiduvvama
sullasaš vuogi mielde go maid beakkán máttasámi
báhppa Anders Fjellner muitalii Gustav von Dübenii
1800-jagiid gaskkamuttus. Fjellnera muitalusa miel-
de sápmelaččaid ovda-vánhemat fertejedje juohkásit
guovtti jovkui nealggi dihtii jođedettiin dan eatnamii
maid ledje ohcamin, mii lei sin várás. Sis maid šattai
siskkáldas soabatmeattunvuohta go eai lean ovttaoai-
vilis gokko ja gosa mátkkoštit. Danin sápmelaččat leat
boahtán Sápmái guovtti guovllus, okta davit joavku
mii rastidii stuorra jogaid ja eanuid, ja máttit joavku
mii bážii meara duohkái ja fertii oahppat vatnasiid
ráhkadit vai besse rastá. Ferte leamaš muitalus dalá
sápmelaččaid gaskkas man láhkai sámi álbmot oktii
áiggis jođii ja ásaiduvai daid guovlluide mat dađistaga
šadde Sámieanan – nugo dološ muitaleaddji juigosis
ge daddjo: "Gávdnon eana, lea ge Sámieana don!" Dan
juigosa gulai suoma báhppa Jakob Fellman Ohcejot-
guovllus Deanuleagis sullii 1830 Matts Anundsson Lai-
tis. Dás vuollelis čuvvot oasit sihke Aikio ja Kornelius-
sen čállosiin ja dasa lassin Laiti juigosis ge oasáš. Lean
ieš jorgalan dáro- ja dánskkagielas.
Davvi álbmogiid don-
dološ johtimiid birra