Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 87

Matti Aikio: "Johtti sámiid luottaid guoradettiin"

II LEAT HEAHTI

vádjolit go leat oahpes duovdagat ja

diehtá gosa áigu. Muhto oktii johte olbmot čađa suhk-

kes vuvddiid, duoddariid ja váriid badjel mátkkoštet

tiin viiddis áhpe-eatnamiid, eai ge sii diehtán man

guhkki lei merrii, mii galggai leat doppe gos beaivváš

njiedjá. Earát gis eai oppa diehtán ahte dat gávdno.

Vel sii, guđet dihte ja osko, sii ge eahpidišgohte. Sieidi,

maid ledje váldán mielde, eahpidii. Geasui ja dálvvai,

dálvvai ja geasui, olbmot jápme, mánát ollásmuvve ja

jápme, ođđa olbmot johte čađa dego jábmi-eŋgelat.

Ja mátki joatkašuvai. Muhtumin ain bisánedje muh-

tun čuohte jahkái. Nissonat hirpmástuvve ja balás-

kedje go amas albmát ihte, ja gaskkohagaid bohte

olmmošvalvvit ja seaguhedje iežaset sin albmáid

vuoigatvuođaide. Dalle sáhtte amas-hámat sivdnádu-

sat fáhkka ihtit čerdii dego cubbot čakčat. Loahpas

joavku bieđganii guovtti sadjái nu go olu eará čeard

dat ge leat dahkan sihke ovdal ja maŋŋil. Juohkáseap-

mi joatkašuvai, go ođđa šaddá ja ohcá eará bálgáid.

Vuonat bohtet gaskii, muhtumat bisánedje áhpe-

eatnamiidda máddelis, earát vuvddiid sisa, stuorra jo-

gaid gáttiide – ja ohpihii earát, ieš čeardda vuođđu,

dat guđet leat rahčan ja fievrridan mielddiset doložiid

gálduid, eai leat beassan dainna, sii báhce agálassii

orddaide.

II MIHKKIGE HEĐIID

vádjolit go diehtá gosa áigu. Muh-

to oktii johte čearddat čádjidan álbmoga baluin rattii

neaset, gorgŋo várrečohkaide várdádit. Oidne luoitá

deaddji beaivváža ja ođđa váriid nu guhkás go čalbmi

olii. Hásttuhii ođđa vumiid rastidit. Nu de geavai ahte

šadde ruoktun orda ja ávdin eatnamat. Olmmošvalvvit

jávket ja čearda ásaiduvvá, oamasta ráfi, váiban bivdui

ja meahcásteapmái. Dás dat lea, jápmima ávašteapmi,

mielat duhtet, gárri lea gobastuvvon, gean várás leš?

II GE MUITALUS

guoddán várrečielggi badjel, dat bázii

sárggaskeahttá maŋimuš vuovddi sisa.

MUN LEDJEN JOHTÁN

daid nohkameahttun guovlluid

mat leat Finnmárkku siskkit oasis oktan Davvi-Suo-

main ja Ruoŧain. Mánnoviissaid čuđiid miillaid mielde

menddo gitta cuoŋománnui.

IN LEAN BEASSAN

dan unohasti dovddus mii olbmos

sáhttá leat sallitsáimmaid geasedettiin mearas, muhto

go ledjen lávostallan moadde beaivvi sápmelaččaid

luhtte Davvi Suomas, de viimmat fas návddašišgohten

meahcceolbmo eallima. Lei veahá jallodat mu mátkki

duohken, muhto mátki lei dan veara ja jallodaga sivva

oažžu báhcit namatkeahttá.

MUN LEANDDÁN GÁRASAVVONA

duolbbášiid ja

Davvi-Ruoŧa jekkiid badjel – lea miessemánnu, idja ja

áibbas jaskat, dušše mu sabihat rohčet geartni alde.

Joavdagoađán várreeatnamiidda – varra duolddada

iluin ja mun báhtaran olles máilmmes mu siste, báh-

taran dan šerres, čuvges ijas, vaikko unna baloš ihta

laddá dego oavttážat mu vuosttas deaivvademiin

iežainan okto duoddaris.

IĐITROAĐĐI RUVSSODAHTTÁ VÁRREČILGGIID

muohttaga ja mun vádjolan ijahis ijaid jándorii. In ge

smiehtas ge borgemánu gearpmu.

OĐĐA DUOTTAR LOKTE

mu badjelii, ja de fas čieras

tan čohkaid gaskka vákkiid ja jikŋon jávrriid. Vuohtán

govda luottaid johtti ealu maŋis, duháhiid mielde láhp

pon čoarvvit ihtaladdet muohttagis ja duokkot dák

ko lea varra goaikkádan aškasiidda. Báhcán leat ge

resmielgasiid luottat ja lávvomuorat mat leat sárgon

muohttaga. Fuomášan boares gisttá, dohppen dan ja

dollen njune vuostá, snuđun dego ohcaleamen guoim

muhuvvama ávdin duoddaris – olbmo hája gisttás.

VUOHTÁN OLBMO LUOTTAID,

muhtumat spiehčče-

juolggagat, earát leat beavrruhan. Doalahit bohccuid

eret gumppiin ja nissoniid vierrásiin – vuoi, dat lea

dego vuoja gádjut dolas.