Sámis 14

17 / 68

Sámis 14/2013 17
Radikála komišuvdna
Sápmelaččaid sáttagoddi galledii 1947 Helssegis ieš­
guđet ministeriijain ja juobe presideantta luhtte. Sátta­
gotti mielas Suoma stáhtas váillui jearggalaš sámepoli­
tihkka ja dat evttohiige earenoamáš sámeáššiid doaim­
mahaga vuođđudeami stáhta hálddahussii ja maiddái
sierra sámeguovllu vuođđudeapmi.
Sáttagoddi beaggigođii ja stuorámus boađusin
dan beaggimis lei sámeáššiid komišuvnna (1949–1951)
vuođđudeapmi. Vuosttas geardde olles Suoma historjjáš
stáhtakomišuvnna lahttun ledje sápmelaččat, ja vel beal­
li komišuvnnas. Komišuvdna háliidii buhttet olggo­
bealát olbmuid sámiide addin lappalainen-sáni sáme­
gillii vuođđuduvvi sániin sápmelaš.
Komišuvnna evttohusat ledje juobe radikálat. Dat
ii dušše gáibidan earenoamáš vuoigatvuođaid gillii ja
boazodollui muhto oinnii bargun baicce bissehit "sáp­
melaččaid čáhkkema", mii bođii das go sámit báhce mi­
noritehtan iežaset guovlluin. Komišuvnna mielas stáh­
ta eatnamiid ii šat sáhttán addit eará go sápmelaččaide –
nappo ulbmilin lei ráddjet suopmelaš "sisafárrema".
Komišuvdna meroštalai sámeguovllu, masa gula­
šedje Anára, Ohcejoga ja Eanodaga gielddat sihke
Soabbáma sápmelaččaid guovlu Soađegilis. Guovllu
meroštallan lei dehálaš, dasgo dainna ohcaledje daid
rájáid, masa suopmelaččaid fárren bissehuvvošii. Báik­
kálaš suopmelaččaid ii lean ulbmil jáget: "Guovllus ás­
si suopmelaččaid mearri ii oaččo laskat, muhto sin
vuoigatvuođaid ii leš dárbu ráddjet."
Earenoamášrivttiid ulbmilin lei suddjet sápme­
laččaid iežaset meari lassáneami ja ealáhusaid ovdá­
neami. Molssaeaktun "sisafárrema" gieldimii lei dat, ah­
te sisafárrejeaddjit gálggašedje oahpahallat sámegiela.
Sámeguovlluhálddahusvuogádahkankomišuvdna
smiehtadii sápmelaččaid searvvuščoahkkimiid ja sáme­
stivrra, mat doaimmašedje gielddain ovttas. Sámeháld­
dahusas livččii oktasaš orgána, masa válljejuvvošedje
ovddasteaddjit iešguđet gielddas sápmelaččaid meari
mielde. Ekonomalaš vuođđun livččii sámefoanda, mii
doaimmašii dain boađuin, mat čoggošedje davi gield­
daid luondduriggodagain.
Komišuvnnas lei gudneáŋgiris plána lasihit sáme­
áššiid dovdamuša riikka hálddahusas. Dan mielas sis­
áššiidministeriijai galggai vuođđudit doaimmahaga,
mas livčče guokte mearrejagiide nammaduvvon virgeol­
bmo nappo ministeriijaid ja sápmelaččaidge ovddas­
teaddji.
Komišuvdna dagai earáge duostilis evttohus­
aid. Okta miellagiddevaččamus evttohusain lei, ah­
te sápmelaččat beasašedje mannamis soahtevehkii.
Komišuvdna čujuhii Strömstad šiehtadussii jagis 1751
ja deattuhii, ahte go sápmelaččat ásse njealji riikkas,
soađis sii gárttašedje soahtat guhtet guoimmiset vuostá.
Dákkáris ledje vihtanat juo nuppi máilmmisoađi áigge.
Ođđasishuksen dettii suopmelaš mearrideaddjiid
ja nuba Saamelaisasiain komitean mietintö (Sámeáššiid
komišuvnna smiehttamuš) jagis 1952 ii boktán beroš­
tumi, muhto vajálduvai ministeriijaid hilduide. Smieht­
tamušas bohte goittotge ovdan máŋggat dakkár áššit,
mat oidnostedje maŋit áiggi sámepolitihkas, degomat
sámeguovllu meroštallan ja duostilis jurdda das, ah­
te sápmelaččat ieža hálddašivčče iežaset guovlluid ja
luondduriggodagaid.
Dálá sámepolitihka vuođđu huksejuvvui dađis­
taga, ja jagis 1973 julggaštuvvon komišuvdnasmiehtta­
muš doalvvui Suomas sámeparlameantta vuođđudeap­
mái. Dat rievddai sámediggin 1995, ja dan mielde
sápmelaččat ožžo kultuvrralaš iešstivrejumi. Vejolašvuo­
đa hálddašit iežaset guovlluid dat ii goittotge čoavdán.