33 / 60
Saemeste saaman
SÁMIS
1/2013
33
Ironihke dellie badth
mujhtiehtidh ahte vik-
tingetïjjesne utnin saemieh faamoes guejmieh. Vedtin
staatuse jïh ekonomijese vihkeles. Noerhtedajvi gån-
kaj jïh stoerreålmaj beetnehgæstoeh dïeves sjïdtin
ihke saemijste dueljieh, råhhah åesiestin. Ruevtieaej
kien jupmelh, gånkah jïh stoerreålmah, nov goh aesah,
Ynglingarna, Lade-jaarlide, jïh Orkney-jaarlide, hov lin
mytihke ”paarren”minnieboelvh, dam akte saemien jïh
mubpie nordihke veartanistie.
Rovmere Tacitus jaepien
98 tjeeli dej
göökte noerhtemes almetjidåehkiej bïjre, suiones,
svienskh jïh fenni, saemieh, mij lea latijne uvtenor-
dihke baakoste finnar. Dohte baakoe jïh skridfinnar
nuhtjin voestes stoerretjuetie jaepide. Germaans-
ke kraannaj tjirrh maaje åehpies dïejvesine sjïdtin
lohkijes almetjidie dovne latijne jïh greeken gïeline.
”Saemieh” lea almetji jïjtse nomme, mij lea vihties-
tamme 12–1300-låhkoste, bene båarasåbpoe lea.
1200-låhkoej raajeste gaavnijibie ”lappar”muvhti-
ne tjaalegisnie, luvlie-noerhtedajvi gïeleste. Saemieh
gååvnesin Atlaanteremeareste duvvene jïh eevre La-
doga raajan luvlene. Mohte idtjin tjaaleldh gïele ut-
nieh, ij jïjtse staatefaamoe guedtieminie gænnah.
Man åvteste annje
nimhtie saemieh eah galkh
vååjnedh? Bïllijieh bieliem veeljedh? Reaktah-tjirreh-
timmieh saemiej vööste – ihke dovletji aerpielaanth
nuhtjedieh. Skåejjie-rååjvarimmieh, eatnemekroeh-
kedimmie, bïegkenjuvvie jïh ovjuvrh leah båatsoem
aejhtieminie.
Aajne vuekie dam
staeriedidh: buerebe ööh-
pehtimmie mijjen iemiealmetji saemiej bïjre – skuvles-
ne joe!
•