48 / 60
48
Sámis
13/2013
Seminarium Lapponicum 1752–1774
Muhto Thomas von Westena giellaoaidnu vuittii fas
1740-logus, ja ođđa miššonnjuolggadusat deattuhedje
sámegiela geavaheami čuvgehusbarggus. Ásahuvvui fas
ođđa miššonskuvla,
Seminarium Lapponicum
, mii galggai
oahpahit miššonbargiid ja doaimmahit bassičállagiid ja
oahppogirjjiid sámegillii. Dan jođiheaddjin nammaduvvui
Knud Leem,
gii lei bargan miššonbáhppan davvisámis ja
giid 1725–1734. Son barggai von Westena vuoiŋŋas gitta
dassái go jámii 1774:s.
Seamma jagi (1774)
Seminarium Lapponicum
heaittihuv
vui ja ođđa dáruiduhttinpolitihkka álggahuvvui. Dan jagi
nammaduvvui dánskalaš Bang bisman, ja son gáibidii
ahte buot sártnit ja oahpahus galge dáhpáhuvvat dáro
gillii, dahje rievtti mielde dánskkagillii.
Garra-Jorta
Seamma jagi go
Seminarium Lapponicum
loahpahuv
vui, álgggii islándalaš
Olav Josephsen Hjort
(1740–1789)
Guovdageainnu suohkana báhppan. Son lei lei leamaš
miššonskuvlla
Seminarium Lapponicum
oahppi. Maŋŋá
son válddii teologalaš dutkosa Københápmanis fuones
árvosániiguin. Jagi 1770 son nammaduvvui Porsáŋggu sá
miid miššonbáhppan. Jagi 1774 son sirdojuvvui Guovda
geidnui, gos son lei báhppan 1780 rádjái. Son jámii
1789:s.
Olav Josephsen Hjort gohčoduvvui Guovdageainnus
Garra-Jortan
danne go son nu garrasit vuostálasttii pie
tisttalaš oskulihkadusa mii lei vuolggahuvvon Durdnos
leagis ja viidánan maiddái Guovdageidnui. Dát osku
olbmot geat eatnašat ledje boazosápmelaččat, gohčo
duvvojedje
Čuorvun
danne go sii čurvo gos ain, sihke
girku lahka, šiljuin, viesuin ja iežaset boazosiiddain. Sii
ávžžuhedje olbmuid dahkat jorgalusa ja buorádusa.
Garra-Jorta ii liikon sidjiide álggage. Son oaguhii sin juoh
ke sajis, huškkui sin ja gilddii sin maiddái boahtimis girkui.
Garra-Jorta doarjjui ollásit dáruiduhttima, dahje rievtti
mielde dánskkaiduhttima. Son vuostálasttii sámegiela
geavaheami oahpahusas ja sártniin. Solžža mielde son jo
đii maiddái sámi bearrašiid mielde ja ribadii sis sámegiel
girjjiid.
Miššuneara Morten Lund (1686–1755) jorgalii Lut
hera katekismusaš davvisámegillii. Dat almmus
tuvai 1728. Dat lei vissásit geavahusas Guovda
geainnus dalle go Garra-Jorta barggai doppe
báhppan.
Thomas von Westen.