Sámis 13

45 / 60

Sámis 13/2013 45
jit jo sánit ja grammatihkalaš konstrukšuvnnat mat eai
leat ovttaláganat. Ođđa sánit ráhkaduvvojit juohke riik­
kagiela málle mielde. Omd. Norgga bealde sámegie­
las lea snøscooter šaddan muohtaskohter,
ja suomabealde fas mohtorgielká, mii suoma­
gillii lea moottori­kelkka. Maiddái riikkagie­
laid grammatihka váikkuha sámegielaide. Dábálaččat
Norgga bealde dadjá mun liikon dán girjji, ja Suoma
bealde gullu mun liikon dán girjjis. Riekta sámegielas
livččii: mun liikon dán girjái (Vuolab-Lohi, 2007: 423–
425). Go buohtastahttá dán guokte cealkaga de oaid­
ná riikkagielaid váikkuhusa sámegiela cealkkahukse­
mii. Ovdageažus dahje prefiksa maiddái sáhttá čujuhit
giellabáidnimii. Sánis umáhttu­ orru u leamen
ovdageažus boahtán amas gielas, danin go sámegillii
livččii sáhttit dadjat máhtu­heapme. Álgu sátne­
oassi eahpe- sáhttá maid tulkot ovdageažusin (prefiksa),
danin go gávdno máŋgga sátneluohkás. Omd. eahpe­
osku, eahpevuoiggalaš, eahpe­lihkostuvvat (K. Kemi,
njálmmálaš gáldu 25.10.12).
"Davviriikkaid giellahistorjjá
ferte­ođđasit čállit!"
Davviriikkaid tradišuvnnalaš giellahistorjá čilge ah­
te omd. dárogiela rievdan áiggiid čađa lea dáhpáhuv­
van giela siskkáldas sivain, ja omd. sámegiella ii leat­
mo ge váikkuhan dárogiela rievdamii. Professor To­
ve Bull oaiv­vilda ahte dákkár giellahistorjjálaš ádde­
jupmái lea sivvan dat go giellahistorjá lea čilgejuvvon
dáruiduhttiid čalbmeglásaiguin . Su váldu gáldun dán
čuoččuhussii lea ruoššalaš gielladutki Jurij Kusmenko,
gii ovda­mearkkaiguin čájeha ahte sámegiella lea dolin
váikkuhan davvi-germánalaš gielaide. (Bull, 2010).
2008 almmuhuvvui stuorra girji tuiskkagillii ráiddus
Berliner Beiträge zur Skandinavistik. Čálli lea Jurij Kus­
menko, professor emeritus Berlina Humboldt univer­
sitehtas, ja gii ain bargá gielladutkin, dál ee. St. Peters­
burggas Ruoššas. Professor Tove Bull oaivvilda ahte
Kusmenko dutkan garrasit hástala davviriikkalaš giella­
dutkiid, ja vuordimis muhtimat fallehit Kusmenko oai­
viliid bealuštettiin sajáiduvvan giellahistorjjá, ja earát
fas nu mo son ieš, áigu fuomášahttit man mávssolaš
giellahistorjjálaš dutkama Kusmenko duođaid lea alm­
muhan.
Jurij Kusmenko dokumentere ahte sámegielas lea
leamaš stuorát váikkuhus Skandinavia-gielaide go maid
dán rádjai leat dutkit čilgen. Davvi-germánalaš giella­
dutkit leat oahppan ja oahpahit ahte sihke sámegiella
ja suomagiella leat dolin luoikkahan olu sániid dološ
oktasašskandinávalaš áiggis. Gielladutkit leat maid­
dai oahppan ahte dát luoikkaheapmi lea dušše man­
nan ovtta guvlui, skandinávalaš gielas suoma-ugralaš
gielaide, ja iige nuppi guvlui. Dát ii leat nu, oaivvilda
Kusmenko. Dolin oktasašskandinávalaš áiggis lei sá­
mi servodat seamma dásis go davvi-germánalaš siida­
guoibmeservodat. Dat mearkkaša sihke gielalaččat ja
kultuvrralaččat. Gielat ja kultuvrrat mat lea seammá dá­
sis, maiddái váikkuhit goabbat guoimmi gielaide seam­
ma olu, oaivvilda Kusmenko (Bull, 2011). Maiddái his­
torjjá ja arkeologalaš dutkamat čujuhit dasa ahte dološ
áiggi servodatdilit ledje olu eambo symbiosalaččat ja
seammadássásaččat. Arkeologa Bjørnar Olsen čállá
omd. ahte dážat ja sámit, alla sosiála dásis náitaledje
goappat­guimmiideasetguin (Olsen, 2003; 25).
> mun liikon dán girjji
> mun liikon dán girjjis
> mun liikon dán girjái