19 / 68
Sámis
14/2013 19
Eŋgelmáná gietkka
lea láddan mu eallima garrasea
mos jagi 2010 áigge. In goassige ovdal leat šaddan ná
áŋgirit jurddahallat ovttaskas duoji vuoiŋŋalaččat. Go
lea šaddan iežas kultuvrii, ipmirda kultuvrra čiekŋalis
mearkkašumiid. Earenoamáš olu duodji, ja dán dáhpá
husas gietkka, guoddá mearkkašumiid ja máŋgii maid
ovttaskas duoji duohken lea muitalus.
Mu duojis lea eallima losimus muitalus, dakkár man
ii oktage háliidivčče vásihit. Vásáhusa bakte mun lean
eadnin ja duojárin ožžon áibbas ođđalágan duostil
vuođa. Lean ráhkadan gietkama iežan eŋgelmánnái,
4-jahkásažžan eret vádjolan Sálmmoi.
Lean dán duoji bakte dálkkodan iežan ja ávkkástal
lan visot dan dieđu ja máhtu, mii munnje lea šaddan
sihke praktihkalaš duddjomis ja formála oahpu bak
te. Dát duodji lea gáibidan mus earenoamáš olu jurd
dahan- ja ráhkkananáiggi: mot čoavddán dan, go mán
ná lea jápmán ja mot buvttán dan ovdan, geas jea
ran lobi oažžugo čuoldit aivve earáládje dehe atnit vil
ges čalbmealána? Dehe leago jierbmi obanassiige dud
djot guoros gietkama, mii ii goassige šatta adnojuvvot
álgovuolggalaš ulbmila mielde?
Lean maid jearrán alddán manne mun galggan duddjot
juste dán duoji? Danne gávdnen jurdaga dáidaga ja
dáiddára traumas. Dáiddaduodjin Eŋgelmáná gietka
ma sáhttá meroštallat go dat deavdá dáidaga gáibádus
aid das, ahte lea čikŋa: in goassige eadnin šatta atnit
dan álgovuolggalaš geavahanulbmila mielde.
Gietkama birra almmolaččat
Gietkama deháleamos bargun lea suddjet máná. Ovdal
dan mearkkašupmi beaivválaš eallimis soaitá leamaš
stuorit goit praktihkalaš dásis. Dalle gietkamis lei ál
ki fievrridit máná birra jagi. Eadni sáhtii njamahit ja
nohkkadit máná bargguid oktavuođas (Guttorm 1991,
8). Dál áigi lea rievdan ja orru dat árbevierru lea maid
jávkagoahtime dehe unnume goit mu ruovttoguovllus:
gietkka lea šaddan ođđaáigásaš
luxusbuvttan
, mii ii leat
juohkehačča olahanmuttus.
Eanodaga guovllu gietkamat sulastahttet olu Guovda
geainnu gietkkamálliid, mii lea lunddolaš juo geográfa
laš sajádaga ja sosiála oktavuođaid geažil. Gietkkasistin
lea dábálaččat adnojuvvon rávis bohcco náhkki, go dat
lea nanus.
Sárá-áhkku jámii go ledjen unna nieid
daš. Muittán goit su hámi bures, ja
litnajiena. Niegus leimme fas geasse
orohagas, munnai rávis olmmožin.
Čippostalaime áhkuin goahtesajis, áhkus
vuollegis gahpir oaivvis ja bummolliinni
lei vel giessalan gahpira nala.
Áhkku geigii munnje njuikuma, masa
lei čuoldime bátti. Dat dajai dat lea mu
hálddus maid dieinna dagan? Giesai vel
birra njuikuma bealledahkkon duoji.
Ja mun válden dan vuostá.
In dalle ipmirdan, muhto dál dieđán.
Nie mun galgen dahkat.
Dat lea mu vuorbi.