18 / 72
18
Sámis
17–18/2014
Dávddat njommo earenomážit sámiide, go fas bái
kegotti ássiid ja gárjillaš eváhkut eai buohccán nu olu
golgodávddaide. Sivvan dása árvaledje sámiin váilut im-
munitehta, leihan ovdamearkka dihte čottavuolši áib-
bas ođđa dávda sámeguovllus vel soađi áigge. Dan las-
sin sámiid buohccámii váikkuhii borramuša ja dálkká-
daga rievdan, dego maiddái "juobe ahkit ruoktot", man
máinnašedje jápmima sivvan sihke guovlludoavttir ja
jearahallon sámit.
Hávdebiellut čuodjagohte juo vuosttas vahkkuid
áigge. Earenoamážit mánát jápme dálvvi áigge čoavje-
ja golgodávddaide: čottavuolšái, saidnangosahahkii ja
čoallevuolšái.
OKTASAŠ VUOIGŊA SÁMIID GASKKAS
Bajábeale ovdamearkkat govvidit dan vuođu, masa sá-
miid oktavuođat áibbas nuppelágan kultuvrii nappo
suopmelaš eanandoalliide galge huksejuvvot. Eváhkkui
vuolgima hoahpu dihte sámit eai sáhttán čájehit Gaska-
Nuortabađaeatnama ássiide dan maid sii duohtavuođas
ledje: sis eai lean diŋggat, ii borramuš ja ruđasge sii
nohkkojedje mátkki alde johtilit.
Suopmelaš eanandoalliid eallinvuogit ja ideá-
la máilmmigovva ledje máŋgga láhkai earáláganat go
luondduealáhusain ealli sámiin. Dát oidnui earenoamá
žit Beahcáma nuortalaččaid buohta. Dáid čorgatvuohta
ja eallinvuogit eai deavdán fásta orruma eavttuid ja dah-
je ulbmiliid, ja gaskavuođat ortodoksalaš, ruoššan nav-
don nuortalaččaide ledje muđuige buot fuonimusat.
Ovdagáttut ledje guktui bealde. Ovdameark-
ka dihte Gáregasnjárggas ledje ovdal soađi njulgesta-
ga ballan láddelaččain, dasgo okta báikegoddái guivá-
san láddelaš lei mielahuvvan ja goddán bearrašis. Muh-
tin Nuortabađaeatnama ássiid mielas sápmelaččat ledje
čuvgetkeahtes meahccestálut, geat buljardedje "amas
giela" ja bohte ráfehuhttit sin.
Sámit ja suopmelaččat galge goittotge vuogáiduv
vat ođđa dillái. Sihke báikkálaččaid ja eváhkolaččaid
álgoáiggi ovdagáttut goittotge váido dálvvi mielde. Os-
ku ja čoakkalmasat ledje dehálaččat oktasaš vuoiŋŋa
huksemii ja doalaheapmái. Ipmilbálvalusaid lassin
čoakkalmasaid ordnejedje vahkkuid áigge ovttaskas ol-
bmui ruovttuin.
Jo jahkemolsašumis badjeolbmot máhccagohte
davás, ja giđđadálvve mielde johttájedje maid eará ráves
almmáiolbmot ráhkkanit dasa go eváhkut máhccet.
Eváhkut máhcahuvvojedje goittotge easkka giđa bealde
ja geassit 1945. Bekkii ahte buot lei duššaduvvon. List-
tuid duššaduvvon visttiin ja ráhkkanusain almmustaht-
te cuoŋománus. Girkut ledje báhcán, muhto buot eará
ráhkkanusat ja visttit ledje duššaduvvon.
Orrun guhkkin eret ruovttuguovllus ja dorvvohis
vuohta huksejedje sámiid gaskii ođđalágan oktiigul
levašvuođa, mii nanusmuvai oktasaš čoahkkanemiin.
Áddejupmi das, ahte sámiid ruovttuguovlu lei masá
oalát duššaduvvon, lei guovddáš sivvan sámiid ortnii
deapmái.
Giđđat 1945 Alavieskas riegádii vuosttas Suoma
sámiid searvi Samii Litto. Dat lei Suoma vuosttas oalát
sámiid iežaset álgagis riegádan searvi, mii geahččalii
duvdit sámiid ovdduid ođđasishuksema áigge. (Gč.
Veli-Pekka Lehtola:
Sápmelaččat Suoma politihkas
1900-logu álgogeahčen
. Sámis 14, 2013.)
Buot buohkanassii eváhkkoáigi oahpahii sápme
laččaide suopmelaš kultuvrra ja eanandoalloservoša
dábiid ja málliid sihke konkrehtalaččat ja mielalaččat.