Sámen 1

26-27 / 64

26 Sámen 1/2014 Sámen 1/2014 27
Suojnne ja suojnnim, gámasuojnne
Gámasuojnne le muhtem rásse mij jiekken sjaddá.
Jus le jávrre jiekken, de li jávrregátten ja tjáhtje sin­
na stárro ma e dåhkki. Suojnnejiegge ij le dat tjáht­
tjá valla jiegge le dat huoman. Buoremus suojnne li
dåkkir jiekkijn gånnå muora jali sierka.
Goassa jagen suojnnit lij birrusij sládjomuhttoj mij
lij snjilttjamáno gassko. Suojnnejiekke lidjin iene­
musát várijn, valla ij badjelin årdå gånnå vuovdde
nåhkå. Jus jiegge lij mælggadin, de vuolggin idjådas
da gudi galggin suojnnit. Buordáĺkken sij oadestin
idjatjårgev sajijdållå gátten. Jus åmågis, de oadestin
sij slabán jus sláhpa gávnnuj jali nágin gajba vuo­
len. Iddjatjårgge dat le birrusij guokta gålmmå tijma
gasska iddja bálij.
Ednam le agev galmas ulmutja hárddo vuolen. Dan
diet viertti ulmusj duorggit dav sajev gånnå ájggu
oadet. Duorga li risse majt láhtjá ednama nali nav
vaj rissij máddaga sjadda gierragij vuolláj.
Vuostasj biejve dal álgget suojnev suoddat ednamis
dot dajt sierra sadjáj. Jus li buorre ja guhka
suojnne de dajt bilkkit, bilkájt dahkat. Bilká
li guovtet oases bárkeldum aktij ja ållu giera
giehtjen unna tjuolmasj vaj bilkká ij luorkijda.
Jus oanep suojne de dajt vierradit. Suojnijt
bådnjåt birra ja joarkket ja de sjaddá degu
doahketjoalle majt giessat vaj sjaddá jårbbå
vierra. Stuoráp vaj unnep. Bilkájt, vierajtde
gáhtsot muorajda vaj gåjkki. Gå li gåjkkåm,
de viedtjat vuolus sijddaj. Suojnnevieran li
dal oanep suojne maj gábmagijt dállit sijda­
vuolen. Jus le várijda jali juosik vuolggemin,
de farra dállit guhkep suojnij ma li bilkkidum.
Gábmagijt dállit le máhtukvuohta masi mán­
ná viertti bagáduvvat juo unne rájes. Sáme
nuora gudi juo skalluj låhkåm, dajt dal vuor­
rasa vuorddin galggin máhttet gábmagijt dál­
lit. Jus sij e máhttám, de vuorrasa ållu suhttin
ja bielggin ihkap náv: «Ma lihpit gulá dij gudi
ehpit máhte dállit, dij ham lihpit degu látte­
tjivga ma e åvvå máhte gámadit». Ja ij lim dal
suohtas bælgudallat.
Ådå gábmagijt lij vuostak vuojddat vaj dib­
mi ja sjaddi divtuga. Darvvat. Valla ij tjielg­
ga darvijn mij bæjsstá gámaliertev. Darvváj
biedjat binna guollelirve vuojddasav ja de
duolldádit. Gå tjoassku, de la vuojdas gárves.
Darvadum gábmaga galggi gahtsahit guokta
gålmmå biejve vaj gåjkki, jali ánj vil guhke­
buv, vájku váhkov jali guokta.
Ja de dállit. Suojnijt luorkkit bilkás jali vieras
ja de dajt dáddjit. Daddjit le sjavnnjet suojnijt
vaj ælla avta guovlluj valla juohkka guovlluj.
Ja de vuostak dahkat gårtaguk duolbugav ja
dav biedjat boaske vuollaj gábmaga sisi. Dat
le boasskesuojnne.
Ij åvvå maná tjállet gåktu dállasav dahkat ja
tsåggåt gábmaga sisi. Guobájt ma lij hullos
gådedum, dajt ij åvvå dárbaha gåjt de giesen.
Buoremus rihtso juolgev tsåggåt ja ruodjasij
sisbielev suojnij hiebadallat vaj dåhkki. Gábmaga
hiehpaba goabbák bælláj valla da sjaddaba huoman
gåro ja rievtesbelaga.
Vuoddagij snjuhtje mij le sasnes, dajt tsåggåt gavlaj
tjadá sisbieles. Gå tjavggi, de gæssu ruojas tjoahk­
káj ja de giessat vuoddagijt ålgusj bælláj. Gæhtjáj
gånnå diehppe. Gietjev akti jali guokti vuoddaga
vuolláj. Ålgusj bælláj val åtjudit. Ábaj sij dålen ja
vilá dálaga de ålmmå båvså vuollegietjev giessalin
ruodjasa birra ja nav vuoddagav ålgolt.
Iehkedis lij suojnijt råhtot gábmagij sista gåjkåtjit,
biedjat vuoná vuolláj gånnå buoremusát gåjkki. Jus
suojne lidjin gåjkkåsa, de lij beri råhttit dajt unnán
ålgus vaj gåjkki. Idedis ij dajt dárbaham dáddjit,
farra beri juolgev tsåggåt gábmaga sisi. Dat lij loabá­
dagáj dállit.
Váren ja miehtsijt lij gáma álkke. Oabme ja luvva
suojnijt beri håjggådit dajna gå lijgge suojnnebilk­
ká lij maŋen vuossa sinna. Giesen dåhkki suojnnit
gånnå jiegge ja nav gåjkkådit dajt dålån. Side nan­
na. Side le soage oakse ja gå gieragietjev giessala
tjoahkkáj de dan nali máhttá biedjat suojnijt. Gáht­
tit valla viertti, vaj suojne e buollá.
Sijdan galgaj suojnnevuossa gåsi bátsudissuojnijt
tsåggin idedis gå divna gámadam.
Sijda da lidjin da bájke gånnå sáme årrun Divtas­
vuonav birra. Juohkka sijdda lij juonná gånnå jåhkå
mij gålgåj sijda tjadá. Ja gånnå manáj årrot. Suojn­
nejiekke gånnå sijddalahá suojnnijin, da lidjin daj
gudi sijddaj gullujin. Aktak ij suojnnim ietjá sijdaj
suojnnejiekkijn, ma lidjin sijdaj åbmudagá.
Tjátjega giesen ja gåjkega dálven, da lidjin dålusj
sámij gábmaga gånnå suojne ja vuoddaga. Ællo­
niehkij gen ájnnasamos æládus lij boatsojsujtto ja
fiervágij gudi lidjin muhtem lágásj guollárbånndu­
ra Divtasvuonan, gudi viessun duossta dássta majt
luonndo sidjij vattij. Sij årudin jåhkågáttijn ja fierv­
vágáttijn gånnå ednam - ja gåsi sij nav tjiegŋalijt
ruohttsum vaj dajt ij maná gajkkot luovas.
luovas. Gårogiedajn tjábrrit
suojnnegierragij birra ja de
rievtes giedan goanntsi ma­
jna jalástit suojne ruohttsa­
giethjev. Navti vil uddnik.
Juohkka giedadievav bårdot
badjálakkoj ja guorralakkoj.
Goanntsi le dagádum nágin
gámbal lissjá njunnjegietjes
mij le badjelasj gårta guhk­
ke ja návllidum gihtta nahtaj
mij le birrusij gårta guhkke.
Gåntsiv galggá bastálmuhttet degu lissjáv. Sli­
jpput vuostak ålgusjbielev ja de sisbielev de­
sik sjaddá ájvvuj goabrre. Dav goabrev basste­
lis nijbijn suoddalit miehte ájvov, dåssju ak­
ti val.
Suojnijt le dal tsábbmet. Rievtes giedajn suo­
jnegierragav gieda dievav ja de ruohtsa gietjev
tsábbmet gierge jali muorratjiesskasa vuostáj
desik ruohtsa sjaddi sájsaga ja dibmasa. Bård­
Sámij juolkkebiktasa ællim
da mahkka jus ællim suoj­
ne. Suojnnit lij giesen åvvå
barggo. Juohkka sijdan lidjin
suojnnejiekke gånno dåssju
sijda ulmutja galggin suojn­
nit. Suojnijt galggin vierra­
dit vaj sjaddin suojnnevie­
ra. Da lidjin oanep suojne gå
duo suojne majt bilggit da­
gu dán gååvon mij vuoset
gåktu bilggit. Gåvvididdje:
Julev Gåvå, Erling Urheim