Sámen 1

32-33 / 64

32 Sámen 1/2014 Sámen 1/2014 33
Sijdda. Mij le dat?
De boahtá duot sáme báhko sijdda. Gå ulmusj le iet­
jas goaden gånnå sån årru, de javlli sån le sijdan.
Valla jus nágin gut årru nágin goaden Måsken, de
la sån sijdan juska ij le goaden valla Måsken juon­
ná. Måsske de dajna vuogijn le sijdda. Gånnå sijdda
de galggá tjáhtje, jåhkå, jávrre jali vuodna. Vuodna­
bahta le sijdda jågå birra.
Da buore majt luonndo vaddá duola degu Vuodna­
badán, da li daj gudi gulluji sijddaj. Ja gå sij galggi
juojddá, de galggi sij tjåhkanit ja rádedit nav guh­
kev desik båhti avta miellaj. Sijddatjåhkanimen e
galga jienastit vaj sjaddá ieneplåhko mij mierret ja
ráddi binneplågo badjel. Ságastit farra desik båh­
ti avta dádjadussaj, vajku dåk idjabielijda. Sijdda le
ságastit dåj nuppij sijdaj ja såbadit gåktu gåktu.
Nuppen bielen rijkarájá lij aj sijdda gejna vuonaga
aktan barggat. Galgaj aktisasj dádjadus degu vuo­
do. Ja de máhttin sij aj gálvojt lånudit badjel rájá,
duola degu Rudnavuonan gånnå dålen lij oasstem –
ja vuobddemsadje.
Helmåvvå vuonav miehtáj
Jåhtelisvanntsa manná vuonav sisi. Dån
máhtá vuojnnet man sielldes luonndo le
guovte bielev vuona. Hælmåvvå le Divtas­
vuona oarjemus suorkke mij le 35 kilomeh­
tera guhkak ja suoddá várijt vargga dåk
rijkarádjáj. Tsæhkko váre vuona guovte
bielijt. Nuores njuolgga bajás. Sjalla bávte.
Duoggu dággu lanjá gånnå soage sjaddi.
Åvdebut 1960-tálla gassko de ájn årrun ul­
mutja duoggu dággu dan vuona guovte
bielijt, valla dálla e das åro dálvijt ietján gå
Måsken ja Gidádimen ja saji ælla ienep gå
21 dálvveårro (2014).
Valla gå giesse boahtá de ålos båhti ja vat
årruji ieme sijdabájkijda gånnå sijá nubbe
sijdda le. Dajda bájkijda sij li tjanádum mie­
lajn ja vájmujn. Davves sisi li daj sijdaj na­
má Råssenjárgga, Ibboluokta, Svienjunn­
já, Vuovddegiehtje, Tjieloabme, Basudis,
Gidádibme, Gábmásadje, Smájlle, Måsske,
Davve-Vássjá, Sis-Vássjá, Tjierrek, Tjierrek­
luokta, Biedá ja Vuodnabahta. Da lidjin år­
rombájke valla ælla val giessegoade årrum
divna dajn bájkijn.
Vuodnabahta stuorra jalgga gånnå biehtsevuovd­
de. Guokta gårtje ma vuojnnuba mælggadis. Njal­
lagårttje vuolus slædov dan jågån man namma le
Njallajåhkå. Nuppen jågån mij le Rávggajåhkå le
stuorra gårttje gånnå tjáhtjesuovva ja gårtje namma
le Suovastiddje.
Vuollen jalgan li vuodnabadága tsæggum giessegå­
dijt guhtik allasis. Valla ælla dá "hytte" degu látte­
væráldin. Da li goade gånnå giesijt årru. Oajve sin­
na, vájku ietja e dádjada, le sij jåhttesáme. Jåhtem le
árbbe gitta bivddosebrudagá ájges gå davven årrun
dálvijt ja vuonaj sinna giesijt. Duodden boahtá æl­
losámij jåhtemmiella.
Sámij luottajt vilá tjuovvot
Gå Vuodnabadás vuolggep várráj de la degu vuolg­
get ietjá væráldij. Vuostak bajás vierav. Tjåhkudal­
lat danna oanegav ja vuojŋadallat ja gæhttjat man
tjáppak nuorre le. Ja de tjadá biehtsevuovdev. Guok­
ti rasstit Njallajågåv – vuostasjråvev ja bajemus­
råvev rastá.
Vuodnabatjávrre jali Sájvajávrre le vuollegiehtjen
ávtje mij manná dåk bajás. Vuosstebuollda duos­
stu ja bálges suorggu. Akta suorgge manná oarjás ja
nubbe lulás. Mij galggap luksa dåk Svieriga guovl­
luj. Rádes duosstu. Biernnaskuhtjo le rågge gånnå
unna jågåsj gålggå gånnå máhttep tjáhtjev juhkat.
Dánna biernajt bivddin máddodålen.
De båhti slædo gånnå ruovddesoappe báktáj li bo­
arridum. Tjehtik badjegiehtjen le tjanádum dajda
ruovddesåpijda. Balges le giddidum báktáj. Vuos­
stebuollda desik boahtep Biehtselåpptåj. Danna le
sierra sadje gånnå vuossajt luojttep ja vuojŋadallap.
Bálges dat sjattaj buorak. Dåhkki dal
mannat noadehestaj ma dålen guoddin
láttagijt gitta Rávdas. De boahtá Soah­
kegåhpe gånnå soajttá gávnnat láttagav
njálmmáj. Soahkegåbe badjegietjen le
káffasadje gånnå káffit ja bårråt. Badje­
lin le Ganijjávrre gånnå galggá ganij, mij
ij le "huldra".
Juoga le subtsastit dålusj ájges. Kánåvnå
bajásj bielen le sjiellajuovva gånnå dålusj
sáme sjieladin (ofret ) dajda jubmelijda
majt sij jáhkkin le luondon. Stuorra Sjiel­
lajuovan le vánasj juova sinna. Gadniha
sjuddiji Gussajávren.
De vat bajás Soahkegåbev, bajás vuosste­
buoldav. Gå bajás boadá, de la ávon dan
dieván mij le Ávodievvá (Gledens bakke­
topp). Vuossajt luojttet. Ávvudallat. Ælla
desti heva goarristagá. Gæhppat le vádt­
set. Kánåvnnå åvdån. Báktetjuvdde man
giehtje gahtsaj ålgus ja gåstå le 200 meh­
tera vuolus ávtje vuoduj. Ávttje le 200
mehtera tjiegŋal ja 200 mehtera gåbduk.
Kánåvnå duogen le vuovdde ja dasi tsieg­
gij Vuodnabat sijdda militærteltav gånnå
ulmutja máhttin idjadit. Maŋŋela (1998)
tsieggij Vuodnabat sijdda låvdagoadev
bajebun ja lulebun dan sajen majt gåhtt­
ju Nuortakrågge. Nuortakråkken le årrum
dålen gábmá vuovdátja sinna mij danna
le, valla sadje dálla jurra de vuojnnu.
Tjiehtiga, Stuorlænndo
ja Helmåvvå vuodna.