Sámis 14

24 / 68

24 Sámis 14/2013
luovvalasvuođas lea dehálaš oassi massima ja morraša
gieđahallamis. Luovvalasvuođain sáhttá ovdanbuk­
tit bákčasa ja geahpedit dovdduid dan bakte (Hägg­
lund 1991, 58). Nissonolbmo luovvalasvuohta lea
rahčan gillámuša ipmirdeapmái ja geahppudeapmái
sihke bákčasa gierdamii. Luovvalas bargu lokte olbmo
beaivválaš rutiinnaid ja eallima váttis áššiid bajábeallái
ja seammás das lea erenoamáš dahkamuš morašteamis
(Hägglund 1991, 62). Mun fuobmájin duddjoma áig­
ge mot bastán luoitit iežan dovdduid olggos. Leat lea­
maš áiggit, ahte in leat nagodan sánálaččat juogadit
iežan dovdduid ovttainge. Duddjoma áigge bessen ak­
to gieđahallat bákčasa ja duollet dálle, dehe oalle dávjá,
lean leamaš vuodjume jeđđehusa ja muittuid máilbmái:
mu siellu lea beassán dovdat bákčasa ja duodji lea veah­
kehan gierdat dan.
Lea maid duođaštuvvon, ahte morašteaddji seailluha
siskkáldas oktavuođa jápmán olbmo miellagovvii muh­
to maiddái illušuvnna olgguldas oktavuođas ovttas­
tahtti tiŋgga (eŋgelasg. Linking object) bakte (Poijula
2002, 101; Volkan 1985). Anán, ahte eŋgelmáná gietk­
ka lea luovvalas duodji go dan bakte lean gieđahallan
morraša ja duoji praktihkalaš čovdosat leat jápmima ja
massima dihte šaddan. Doaivvun maid, ahte dan dud­
djon oažžu áigái illušuvnna jápmima hálddašeamis ja
das, ahte olmmoš ii dárbbaš geažos áigge gieđahallat
morraša čuolmma, mii bealistis veahkeha gierdat
morraša (Poijula 2002, 101).
Gietkka orui maid earenomáš lunddolaš duodji gieđa­
hallat nissonvuođa ja eatnivuođa. Nissonolbmo biolo­
galaš luovvalasvuođa vuođđun lea su sajádat máná rie­
gádahttin: dan doarju movttiidahttima, šaddama ja
maiddái luohpama ja massima (Hägglund 1991, 64–
65).
Luovvalas bargui gullá juo meroštallama mielde juoga
ođđa, vuorddekeahtes ášši man lea váttis diehtit ovd­
dalgihtii (Hägglund 1991, 150). Ii leat jierbmi ollenge
ráhkadit jápmán mánnái gietkama. Dat leage mu luo­
vvalas proseassa vuorddekeahtes bealli. Ođđa bealit
fas ieš duojis leat dat praktihkalaš čovdosat, mot lean
duddjon dan. Soames dajai, ahte vilges siskkožat asso­
sieret gisttu ivnniid. Soaitá leat nu, ahte lean mielas­
tan jurddahan maŋimuš vuoiŋŋastansaji go lean válljen
ivnniid. Nuppe dáfus in leat diđolaččat válljen ivnniid
go dat ledje juo mu oaivvis nu čielgasat: vielgat gova­
hallá ráinnasvuođa, vigihisvuođa ja čuovgga, dan gosa
mu unnoraš lea vádjolan.
Morrašis luovvalasvuhtii
Máná massin lea dahkan munnje trauma, muhto sáht­
tá várra dadjat ahte massin lea addán maid olu: inspi­
rašuvnna, ipmárdusa ja ilu ja giitevašvuođa dovdduid
máná divrras árbbis. Sálmmo ii guođđán guoros saji.
Son eallá mu váimmus ja gieđaid bohtosiin. Luovvalas­
vuođa inspirašuvdnavásáhus lea movttaskasvuohta ja
luovvalasvuođa ovdanbuktima eallámuš ja ilu dovdu,
mii lea olu čiekŋalit vásáhus go illudeapmi (Hägglund
1991, 156)
Luovvalasvuohta ja moraš dievasmahttet nubbi nuppi
go olmmoš barggadettiinis gieđahallá morraša (Hägg­
lund 1991,160). Morašteami áigge morašteaddji dovdá
máŋggaid jápmán olbmo iešvuođaid ja sáhttá rievda