19 / 72
Sámis
17–18/2014 19
Máŋggat ohppe suomagiela, man mearkkašumi ođđa
sishuksema áigge atnigohte árvvus masá menddo ollu.
Sámiin álge leat ođđa dábit gárvodit ja basadit, borra-
gohte ođđa borramušaid ja stoahkagohte ođđa stohko-
siid. Eváhkkoáigi buvttii mielddis Deatnogáddái maid
dái suoidnegilvima ja sirkila geavaheami.
Eváhkkoáiggi sáhttá oaidnit ovttaskas sápmelač
čaide mearkkašahtti muddun, áigin goas sii huksejed-
je ođđa oktavuođa suopmelaš kultuvrii. Dat lei stuorra
dovdduid áigodat, man sápmelaččat iešguđetlágan vási
husaideaset ja luondduideaset dihte atne áigin, mii fálai
muosáhusaid, dahje vásihedje dan váivves, juobe trau
máhtalaš áigin.
Almmá Lappi duššadeami haga váikkuhusat livčče
sáhttán báhcit unnibun ja dábálaš dilis dat livčče sud-
dan oassin árbevirolaš kultuvrras. Lappi soađi dagahan
duššadeapmi ja ođđasishuksen dolvo goittotge dasa, ah-
te eváhkoáiggi vásihusat láhče saji garra suomaiduht
timii. Seamma láhkai go sámeguovllu ráhkkanusat
huksejuvvojedje suopmelaš standárdadáluid mielde,
maiddái mielalaččat sámeeana huksejuvvui suopmelaš
ideála máilmmigova málle mielde.
Nuppe dáfus ođđa servodat fálai sámiide ođđa
vugiid doahttalit gielaset ja kultuvrraset suopmelaš
kultuvrra siste. Čeahpes sámenuorat besse skuvlabálgáid
ala ja ožžo skuvlejumi, man mearkkašupmi oidnogođii
nannosit 1960-logu rájes, go nuorat bajásšadde ja ahta
nušše sámi servodaga váikkuheaddjin – Samii Litto sin
ovdagovvan.
Kristtalaš osku ovttastahttii
sámiid eváhkkuáiggis ládde
laččaide. Lestadialaš čoakkal
masaid dolle maiddái Nuorta
bađaeatnamis seammá láhkai
go Deanuleagisge soađi áigge,
go girkohearrá Erkki Vuornos
logai Biibbala. Govva: Antti Hä-
mäläinen.