Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 47

atnán amazigh gáibádusaid áittan. Mii Amazigh

leat álo gáibidan vuoigatvuođaideamet iežamet

identitehtii, kultuvrii ja gillii. Jos amazigh vuoi

gatvuođaid dohkehivčče, de livččii buot rievdan

dán riikkas.

Mhand Mimouni muitala:

– Amazigh álbmot Marokkos ásahii 1995 "Ama-

zigh Cultural Movement" (ACM) gozihan dihtii

vuoigatvuođaideaset. Gávdnojit dál 800 amazigh

searvvi miehtá Marokko. Lea siviilaservvodaga

lihkadus mas lea ulbmil bearráigeahččat amazigh

olmmošvuoigatvuođaid.

– Hálddahuslaš ja juridihkalaš vuogádat Marok-

kos lea arabiserejuvvon ja deaddu lea stuoris ama-

zigh álbmogii assimilerejuvvot dasa. Amazigh ál-

bmot dovdá iežas identitehta, kultuvrra ja giela

margináliserejuvvon.

– Ovddit jagi 2011 dohkkehuvvui ođđa vuođđo

láhka Marokkos. Dát politihkaláš proseassa bidd-

jui johtui ja čađahuvvui go eiseválddit balle "Ará-

ba giđa" stuimmiid leavvamis Marokkoi.

IMLIL – ALLA ATLAS GÁISSÁIN

Maŋŋá čoahkkima amazigh aktivisttaiguin Marrakec

has, de dolliime Alla-Atlas gáissáide. Manaime Moha-

med IdHammou geahčai. Son lea amazigh ja oamasta

hotealla Imlil báikkis. Dat lea Toublach gáissá vuolá-

bealde. Dát gáisá lea 4167 mehter alu, ja lea Davvi-Af-

rihká alimus várri.

Mohamed válddii munno amazigh giliide. Galledeim

met olbmuid ja moai oahpásmuvaime sin dillái. Oinnii

met olbmuid guođohemen gáica- ja sávzačoruideaset

várrevilttiin. Stáhta lea álgán ráddjet sin guođohanvejo

lašvuođaid. Háliidit šaddadit eanet vuvddiid. Daddjo

ahte dainna lágiin háliidit eastadit erošuvnna geavva-

mis.

Mohamed muitalii maid ahte rikkis arába prinssat leat

dán áigge álgán oastit čáppa ja viiddis báikkiid Atlas-

váriin ja mearragáttiin. Dát dagaha eamiálbmoga amas

olmmožin iežaset eatnamis.