42 / 92
42
Sámis
19–20/2015
lassin sáhttá vel leat mearkkašupmi das jos soai leaba
fulkkežat, ustibat ja guoimmuheaba mealgat.
Maiddái nuppit olmmošlaš gullevašvuođat sáhttet
dagahit gažaldaga. Dat sáhttá leat sáhka ahte olbmot
leat bargoskihpárat dahje siidaguimmežat. Eai diekkár
ge oktavuođat iešalddis mielddisbuvtte hehttehusaid
áššemeannudeami oktavuođas, muhto das ge lea seam-
má prinsihppa ahte jos oktavuohta lea kvalifiserjuvvon
nu go lagašvuođa ja guhkkodaga dáfus.
Dasto sáhttá jearrat nuppi gažaldaga, namalas-
sii manne olmmošlaš oktavuohta ii berrešii leat váikku
headdji ášši sisdollui. Olmmošlaš oktavuohta ii leat áid-
no spiehkastansivva mii sáhttá áššemeannudeapmái da-
gahit meattáhusa. Jos áššemeannudeaddji heajos miel-
la dagaha nuppelágan mearrádusa go su dábáláš miella
livččii dahkan, de sáhttá dat leat diekkár "lobihis" siv-
va. Vel vearrát gártá jos áššemeannudeaddji tinen dih
te ruđaid dahje bálvalusaid mearrida nuppi láhkai go
maid livčče dan tietnasa haga dahkan. Dat vearrámus
diekkár oktavuođas lea korrupšuvdna, ja dat sáhttet da-
gahit ahte áššemeannudeaddji ja nuppit geat dasa leat
seahkanan, ráŋggáštuvvojit. Ja de sáhtta gártat nu ahte
áššemeannudeaddji jiellahastá dahje olggušta muhtuma
ášši bealálaččaid dan sivas go dat olmmoš lea nu fávru,
nu fávdnát, lea veahkehan áššemeannudeaddji goas nu,
lea ustiba ustit dahje eará dakkár oasit mat eai berrešii
guoskat áššái. Prinsihpat diekkár váikkuhusaid birra
leat oalle čielgasat. Eai dakkárat ge berre váikkuhit ášši
loahppabohtosii. Okta lea prinsihpat. Nubbi lea geavat
lašvuohta. Geavatlaččat lea oalle váttis jos jo ii veadje
meahttun duođaštit jos diekkár olggobeale faktorat leat
báidnán ášši loahppabohtosiid.
Jos olmmošlaš gullevašvuohta lea menddo lagaš
de dat sáhttá váikkuhit dasa ahte áššái gullevaš olmmoš
meannuduvvo litnásebbo go berrešii. Muhto dat sáht-
tá leat maid nuppi guvlui. Namalassii ahte áššemeannu
deaddji meannuda iežas fuolkki garrasebbo go ášši
duohtavuođa ja lágaid bokte berrešii, muhto čájehan
dihte ahte son sáhtta leat garas fulkkiiguin. Dalle gártá
dat fuolki gillát rievttibiehttaleami fuolkevuođa geažil
ja dat maid gártá gillát lága ektui.
Dasto sáhttá gažadit aht mii dat lea mii berrešii
stivret áššiid bohtosiid. Berrejit go lágat dan dahkat?
Lea go doarvái jos lágat nu dahket, vai fertešii go laktit
vel moralalaš vuođđudemiid dasa? Leat go dušše stuor-
raservodaga lágat ja morálalaš árvvoštallamat mat ber-
rejit leat ságas vai čáhká go sámi jurddašanvuohki maid
dan oktavuhtii?
Lea oalle čielggas ahte áššemeannudeami vuogáda-
gat ja bohtosat berrejit leat čadnon lága norpmaide. Lá-
gat leat oaivvilduvvon nannet ahte oktasašvuođa dáht-
tu galgá dahkkot duohtan sin bokte. Sihke servodat
soabadallan mii dáhpáhuvvá lágaid dahkama okta
vuođas ja vuogádat man bokte muhtun teaksta "auto-
riserejuvvo" láhkan leat dáhkádusat dasa ahte láhka
speadjalastá oainnu mii lea jurddašuvvon čađa ja ruos-
sut doarrás. Dasa lassin leat olbmot hárjánan ahte lá-
gas gávdnet njuolggadusaid, ja danne maid luhttet dasa
maid láhka dadjá.
Eallin lea dattege girjái ja áiggi mielde dilit sáhttet
rievdat. Ii leat geavatlaš fáŧmmastit áššemeannudeami
ollislaččat lágain. Eallima girjáivuohta lea nu stuoris ahte
lága roavgu álo gártá menddo oanehažžan. Ja nubbi ášši
lea ahte lágat álo gullet man nu čalbmeravkalanboddui.