Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 49

AMAZIGH ÁLBMOT – GEAT SII LEAT?

Amazigh lea davvi-oarje Afrihká eamiálbmot. Amazigh

(singular) ja imazighen (plural). Amazigh mearkkaša

iežaset gillii, "friija olmmoš" ja "noble person – árvvus

adnojuvvon olmmoš". Sii gohčoduvvojit maid "berbe-

rin" olggobealálbmogiin.

Amazigh lea Davvi- Afrihká boarrásemos álbmot. Sii

leat leamaš davvi-oarje-Afrihkás ovdal-isláma áigge,

5000 jagi ovdal Kristusa. Ásset ovcci riikkas, eanemusat

Marokkos ja Algerias. Dasa lassin vel Tunisias, Libyas ja

Egyptas. Ja vel Saharas, nu mo Nigeris, Malis, Burkina-Fasos ja Mauretanias. Nu ahte imazighen olbmot ásset

hirbmat viiddis guovllus. Gohčodit ássanguovlluset Ta-

mazgha. Marokkos leat 33 mill. ássi, rehkenastet ahte

60% álbmogis leat amazigh. Ja Algerias fas 30%.

SIN BIRGEJUPMI JA EALÁHUSAT

Imazighen olbmot ellet hui viiddis guovllus ja lea dieđus

danin máŋggalágan birgejumit. Nu mo gávppašeapmi

gávpogiin. Atlasváriin ellet sávza- ja gáicadoaluin. Muh

tin osiin doppe lea uhcán ealát go maŋimuš jagiid lea

maš guohtun gildon erošuvnna geažil. Sii gilvet háv

variid ja gortni. Valniehtit lea eanemus gánnáhahtti šad

du. Saharas ja máddelebbos leat duháhiid jagiid eallán

johttiolmmošin ja atnán kamelaid. Soahti eamiálbmo-

ga ja eiseváldiid gaskkas Malis 1990 loguin dagahii ahte

stuorra oassi imazighen olbmuin šadde heaitit nomada

eallimiin ja báhtarit.

EAMIÁLBMOGIID DILLI MAROKKUS

Sii leat moatti riikkas eanetlogu álbmot. Muhto váilu

dattege dohkkehupmi ja sii vásihit álbmotlaš ja kultuvr

ralaš vealaheami go riikkain gos ásset lea stáhtavuogádat

sentraliserejuvvon ja lea dušše arába kultuvrra ja giela ala

huksejuvvon. Arába adnojuvvo áidna almmolaš kultuv-

ran ja giellan. Ja maid muslima osku. Dát vuogádat álg-

gahuvvui 1950-logus, "arábisma" frijjavuođa lihkadusa

oktavuođas. Imazighen álbmot vásiha assimilašuvnna

gielalaččat, kultuvrralaččat ja politihkalaččat. Dát daga-

ha riidduid stáhta eiseválddiid ja amazigh álbmoga gask-

kas. Dasa lassin lea amazigh osku, mi lea luondduosku,

badjelgehččon, eai beasa amazigh namaid bidjat mánái

dasaset ja sin sosio-ekonomálaš vuogádat ja eanan

vuoigatvuođat rihkkojuvvojit.

Sin giella lea tamazigh.

Marocco amazigh organisašuvnnat čuoččuhit ahte un-

nimusat 50% Marokko álbmogis hálddašit

tamazigh

namalassii 15–20 millijuvnna olbmo. Ja 30 millijuvnna

oktibuot riikkain gos imazighen olbmot ásset.

VUOIGATVUOĐA IEŽASET IDENTITEHTII,

KULTUVRII JA GILLII

Amazigh gáibidit vuoigatvuođa iežaset identitehtii,

kultuvrii ja gillii. Eanemus imazighen ásset Marokkos.

Amazigh álbmot Marokkos ásahii 1995 "Amazigh Cul-

tural Movement" (ACM) gozihan dihtii vuoigatvuo

đaideaset. Gávdnojit dál 800 amazigh searvvi miehtá

Marokko. Lea siviilaservdodaga lihkadus mas lea ulb-

mil bearráigeahččat amazigh olmmošvuoigatvuođaid.

Hálddahuslaš ja juridihkalaš vuogádat Marokkos lea

arabiserejuvvon ja deaddu lea stuoris amazigh álbmo-

gii assimilerejuvvot dasa. Amazigh álbmot dovdá iežas

identitehta, kultuvrra ja giela marginaliserejuvvon. Jagi

2011:s dohkehuvvui ođđa vuođđoláhka Marokkos. Dát

politihkaláš proseassa biddjui johtui ja čađahuvvui go

eiseválddit balle "Arába giđa" stuimmiid leavvamis Ma-

rokkoi.

Dát mielddisbuvttii ahte amazigh identitehta ja giella

dohkehuvvui almmolaččat. Amazigh álbmot atnet dan

AMAZIGH – TAMAZGHA ÁLGOÁLBMOT