51 / 92
Sámis
19–20/2015 51
stuorra lávkin ovddosguvlui, muhto dát oassi vuođđo
lágas ii leat vel biddjon doibmii. Vaikko vuođđolágas
leat tamazigh ja arába giella ovttadássásaččat, de ii leat
Marokko parlameanta vel meannudan dan. Tamazigh
giella ii leat vel praktihkalaččat dohkkehuvvon almmo
laš giellan. Lea baicca šaddan vel heajut dilli, go dat ii šat
oba oahpahuvvo skuvllas.
TAMAZIGHT GIELLA
Imazighen álbmogiid giella lea
tamazight
. Dát lea hirb-
mat dološ giella, mii gullá Afro-asiatalaš giellabearrašii.
Lea semihtalaš giella. Tamazight hállojuvvo riikkain gos
sii ásset. Dasa lassin vel Siwa oasis Egyptas ja muhtin
sajiin Saharas. Leat vihtta giela: Davvi, nuorta, oarje,
mátta ja Guanche. Oarje- ja máttagielain lea dan mađe
stuorra erohus ahte adnojuvvojit sierra giellan. Sullii 25
millijuvnna olbmos Davvi-Afrihkás lea tamazight eat-
nigiellan. Eurohpas fas millijuvnna. Skandinavias leat
maid amazigh sisafárrejeddjit, geain lea tamazight eat-
nigiellan. Eanaš tamazigh hállit leat Marokkos, gos bir-
rasii 45–50 proseantta riikka álbmogis hállet tamazight
giela.
Bealli Marokko álbmogis ásset olggobealde gávpogiid,
stuorra oassi sis leat amazigh. Migrašuvdna lea dagahan
ahte olusat ásset maid gávpogiin gos ellet gávppašemiin.
Sin ruohttasat ja gullevašvuohta lea amazigh guovlluin
ja giliin. Sin álfabehta
tifinagh
lea hirbmat boaris. Tifi-
nagh lea don-dolin čullon bávttiide ja geđggiide mieh-
tá imazighen ássanguovllu. Dat lea máŋimuš golmma-
lot jagis ođasmahtton. Eanaš arábagielahálliin Marok-
kos lea amazigh duogáš, geat leat arabiserejuvvon. Sis lea
maid iežaset árbevirolaš riektevuogádat –
urf
. Fokuseret
amazigh vealaheami dulkojuvvo áittan Marokko riikka
oktavuhtii.
OTNÁ GIELLADILLI
Geassit 1994:s lohpidii gonagas Hassan Marokkos ah-
te tamazigh giella galggai oahpahuvvot vuođđoskuvllas.
Lei eahpečielggas galggai go veahkkegiellan vai oah-
pahusgiellan. Máŋimus logimat jagi leamaš doaimmat
jođus ráhkadit standariserejuvvon tamazigh čállingiela.
Golbmalogi jagi dassá čállui Tamazigh vuosttaš geard-
de Algerias ja Marokkos. Marokkos leat amazigh ovd-
dasteaddjit bargan ásahan dihtii imazighen kultuvrralaš
vuoigatvuođaid ja oažžut oahpahusa tamazigh gil-
lii skuvllain. Leat maiddá bargan giellavuoigatvuođaid
ovddas almmolaš ásahusain ja dearvvašvuođaásahusain.
Tamazight giela vuoigatvuođat leamaš sakka ráddjejuv
von otná beaivái. Leat máŋga millijuvnna imazighen ol-
bmot geat leat gildon hállamis gielaset. Ja oažut oahpu
eatnigillii. Olusat sis eai máhte arábagiela ge. Máŋimuš
jagiid lea dilli rievdan muhtin muddui buoret guvlui.
Gávdno TV kanála, ja radiosáddagat tamazigh gillii. Ja
leat čálligoahtan girjjiid ja divttaid. Ja almmuhuvvojit
CD skearrut tamazigh gillii. Mali ja Niger adde status
tamazigh gillii 1980-loguin.
AMAZIGH LIHKADUS
Daddjo ahte ođđaáigge amazigh lihkadus álggahuvvui
go Marokko stáhta ásahii arabiserema maŋŋá go bes-
se eret fránska kolonian 1954 ja šadde sierra stáhtan.
Arabiseren mielddisbuvttii ahte váldokultuvra ja giella
šattai arába. Ja islam osku. Fránska gis nubbin giellan.
Amazigh kultuvra ja giella sihkastuvvui eret ja dulbmo-
juvvui. Manne moaddelogi jagi ovdal go amazigh álb-
mot ožžo oahpu. Vuosttaš oahppan amazigh ásahedje
amazigh ideologia ja ásahedje iežaset amazigh servviid.
Sii oaivvildedje ahte Marokko ruohttasat leat amazigh.