55 / 92
Sámis
19–20/2015 55
girjjiide. (
Ávvir
17.11.2011.) Rauni Magga Lukkari ja
Kirste Paltto jurdagat leat veahá kontrástan Nils-Aslak
Valkeapää ektui, go son baicce dáhtui muitalit sidjiide
geat jo dihtet. Ii fal fuonuhan dihte earáid, muhto ád-
dehallama dihte. Son illá suovai jorgaluvvot eará gie-
laide su girji
Beaivi, áhčážan
, man ovddas oaččui Dav-
viriikkaid girjjálašvuođa bálkkašumi 1991. Dat lei
vuosttažettiin dan dihte go girjjis leat ollu govat sámiin
miehtá Sámi, ja son ii dáhtton lebbet daid olles máilm-
mi ovdii, go dát olbmot ledje dego šaddan su ustibin
dán girjeprošeavttas. Loahpas šattai nu ahte girji man
ovddas oaččui bálkkašumi, lei dat mii lea jorgaluvvon
skándinava gielaide, ja mii lea govaid haga.
Mo livččii jos livččiimet bargan nu mo ođđadárogiela
lágádusa Samlaget doaimmaheaddji Ragnhild Trohaug
rávvii Davvi-Norgga kulturkonferánssas diibmá: gea-
vahit ollu resurssaid jorgalit mánáidgirjeklasihkkariid
sámegillii? Dát jurdagat buktet munnje goit guok-
te gažaldaga: Galgat go gávppašit earáid buvddas sámi
girjjálašvuođa ovddideami buorrin, vai galgat go čállit
iežamet muitalusaid? Buvttadit originála sámi girjjálaš
vuođa lea sámi čálliid, girjjálašvuođa dutkiid ja politihk
kariid gaskkas dat mii lea deháleamos; dan bokte leat
buoremus vejolašvuođat ovddidit sámi girjjálašvuođa.
Mo sámi girjjálašvuođa dutkan galgá
birgehaddat akademalaš golleroggii
guin?
Mo sáhttá deattuhit sámi perspektiivva dutkamis. Lean
PhD-dutkosa metodologiija-kapihttalis gieđahallan mo
mun oainnán hástalussan, dán oktavuođas vejolašvuoh
tan, geavahit iežan giella- ja kulturmáhtu, njulgestaga
mu kultuvrralaš sensitivitehta girjjálašvuođa dutkamis
(Fredriksen 2012; 2015). Dákkár metodologalaš lahka-
neapmi gáibida nanu kulturmáhtu. Sámi girjjálašvuođa
hárrái dat gáibida maiddái buori sámegielmáhtu. Giel-
la lea ge okta min deháleamos kulturguoddiin. Dás lea
maid sáhka fámus ja identitehtas, giella addá sámevuođa
ja gullevašvuođa dovddu ja lea leamaš guovddáš sámi
girjjálašvuođa ovdáneamis.
Dutki dárbbaša kulturáddejumi jos duođai áigu čiekŋu
dit sámi kultuvrii ja máilmmioidnui. Dát máksá ahte
mađi eanet vásáhusat, dovddut, ilut, morrašat ja jurdda
šaddamat dutkis leat, mat čatnasit sámi kultuvrii,
dađi buorebut sáhttá son fáhtet ja áddet sámi giela ja
girjjálašvuođa sisdoalu kodaid. Kulturáddejupmi lea dat
mii hukse šalddi teavstta ja konteavstta gaskii. Dákkár
álgoálbmot-metodologiija ja perspektiivaovddideapmi
lea ain ođas akademiijas. Álgoálbmotdutkit ja eará dut-
kit geat duođaid beroštit ja ovddidit dán suorggi, fer-
tejit maiddái leat ráhkkanan suddjet dán ovdáneami
rekoloniserema vuostá, suddjet dan akademalaš "gold-
diggeriid", "golleroggiid" vuostá. Sáhttet leat dutkit, geat
eai leat sámit dahje geat eai hálddaš sámi árbevieru ja
árbemáhtu, geat vigget váldit iežaset háldui dán máh-
tu, vai dat devdet sin akademalaš himuid, sin iežaset
beroštumiid ja vaikko mat kommersiála áigumušaid.
Dakkárat leat dutkanhistorjjás leamaš miehtá álgo
álbmotmáilmmi; dutkit geat háliidit gávppašit ja suo-
ládit earáid buvddas, geat oidnet "eksohtalaččas" ávk-
ki ja vejolašvuođa hukset iežaset akademalaš karrieara.
Dát lea maid dáhpáhuvvan álgoálbmogiid dáidaga
oktavuođas, nu mo Australia aborigiinna dutki ja čálli
Mudrooroo cuiggoda go olggobealeolbmot leat váldán
álgoálbmogiid dáiddamotiivvaid ja dan láhkai suoládit