Sámis
19–20/2015
5
oahpahallamis ii leat doarvái deattuhit dušše orto
grafiija, grammatihka njuolggadusaid ja sániid leksiká-
la mearkkašumi. Fertet bálvalit eanet eatnigiella- ja
kulturgealbbu, ja dán oktavuođas sáhttá okta olmmoš,
ovdamearkka dihte okta oahpaheaddji, mearkkašit
hui ollu. Dáinna oaivvildan ahte sihke politihkkarat ja
oahppoásahusat fertejit oaidnit dán árvvu, váldit vára
sis geat áŋgiruššet sámegiela nannema ja giela riggo-
daga ovddas, vaikko vel ii leat ge sáhka nu stuorra
joavkkus.
Sámi servodagas ii leat goassege leamaš dábálaš, ii
suge vejolaš ge, čađahit stuorrahivvodagaid buvtta-
demiid. Albma ja buorre bargu ja dárkilvuohta leat
álo leamaš kvalitehtamearka sámi servodagas. Dát
guoská maid nu mo mun oainnán dan, giellaoahpa-
hussii. Sus geas lea eatnigielgealbu ja kulturmáhttu
máhttá čilget makkár sániid, dadjanvugiid ja nu ain
viidáseappot, heive geavahit vásedin oktavuođain.
Eatnigielgealbu lea justa juoga mii mu mielas ii deat-
tuhuvvo doarvái bures ii Sámedikki gielladieđáhusas
ii ge ráđđehusa giellalávdegotti mandáhtas. Eatni-
giela árvu ja dehálaš rolla ii namuhuvvo sániin man-
dáhtas, dat deattuha almmolaš ásahusaid bálvalus-
aid organiserema ja sámegielhálliid vuoigatvuođaid.
Dát lea dieđusge buorre ja dehálaš, muhto vai dát
lihkostuvašii, de ferte muitit mii lea buori giellamáh-
tu vuođđu. Son gii hálddaša giela čiekŋalut sisdoalu
– čikŋodatgrammatihka – lea dehálaš resursa ja čatná
giela ja giellaoahpahusa ealli kultuvrii mas dat vuolgá,
ii ge dušše referere grammatihkka- ja cealkkaoahppa-
girjjiide.
Giela ja kultuvrra vuđolaš, heivvolaš, mohkkás, beakti-
lis, somás ja konnotatiivva mearkkašumiid, njálmmálaš
ja čálalaš dásis, oahppá kvalitehta, ii ge kvantitehta
bokte.
Dearvvuođat
Lill Tove Fredriksen, SFS ovdaolmmoš